Isäni, arkkitehti Pertti Solla kuoli 90-vuotiaana vuonna 2023. Muutama vuosi aikaisemmin hän alkoi julkaista artikkeleitaan arkkitehtuurista tällä sivulla. Olin hänen oikolukijanaan ja kommentoijanaan. Isältäni jäi kuitenkin työ kesken ja lupasin hänelle saattaa sen loppuun. Teen sen nyt omalla tavallani, koosteella hänen elämänsä ja uransa vaiheista.
Tämän artikkelin pääkuva on ote valokuvaaja Markus Lepon 50-vuotislahjasta Pertille. Alkuperäisessä kollaasissa on 50 nenää ja teksti: Hölm 5:36: Ja Matti Pertti sanoi: Painakaa nenänne saveen ja laskekaa, montako kuoppaa tuli.
Ensin varoitus: Tämä artikkeli on pitkä! Isäni kirjoitti paljon. Pelkästään paperista arkistoa löytyi ainakin Lundia-hyllyköllisen verran. Hän otti myös innokkaasti valokuvia – jo paperi- ja diakuvien aikaan. Digiajasta puhumattakaan…
Kirjoitukseni tarinallisemmat osuudet ovat alussa ja lopussa.
Keskiosa listaa Pertin töitä, kilpailuja ja kirjoituksia arkkitehtina, muutamalla detaljilla kuorruttuina.
Valitsin töille listauksen muodon, koska arkkitehtuuri on minulle melko vieras ala. Listat eivät ole täysin kattavia – otin mukaan vain ne työt ja kilpailut, joista löytyi varmaa tietoa. Kirjoituksista poimin mielestäni olennaisimmat. Myös valokuvat olen valinnut subjektiivisesti ja sen mukaan, mistä työhankkeista kuvia ylipäätään löytyi.
Listausten takia tämän artikkelin kronologia alkaa muutaman kerran ikäänkuin alusta. Lukijalle toivon siis kärsivällisyyttä.
Alkuun muutama tunnelmakuva ennen kronologiaa.
Pertti rakasti kukkien kuvaamista, mutta pääsi harvoin samaan kuvaan niiden kanssa. Tässä ollaan Helsingin alppiruusupuistossa vuonna 2014.
Kuten mainittua, Pertti otti innolla valokuvia. Siitä kolme todistetta 1960-, 1980- ja 2020-luvuilta:
Alla on Pertin massiivinen kaaviokuva arkkitehtuurin ja töidensä historiasta.
Tätä kaaviota hän käytti runkona muistelmiaan varten. Pertti halusi toteuttaa ne kirjana, mutta päätyi sitten tänne internetiin ja omille sivuilleen.
Lapsuus sodan varjossa
Pertti syntyi vuonna 1932 vanhempiensa esikoisena Sortavalassa, nykyisen rajan takana. Hänen isänsä Taavetti oli kotoisin Etelä-Savon Suomenniemeltä ja äitinsä Helmi (o.s. Kinnunen) Pohjois-Karjalan Rääkkylästä. Perhe oli muuttanut Sortavalaan Taavetin taksiautoilijatyön takia. Pertin sisko Eeva-Liisa (myöhemmin Eeva) oli kaksi vuotta nuorempi.
Sollat asuivat Sortavalassa vuokralla ensin puisessa omakotitalossa ja sitten vastavalmistuneessa funkkiskerrostalossa Karjalansillan kupeessa. Vanhempani kävivät Sortavalassa vuonna 2006 ja isäni tunnisti tuttuja paikkoja.
Talvisota syttyi loppuvuonna 1939 ja Pertin ensimmäinen kouluvuosi jäi kolmeen kuukauteen. Perhe lähti evakkoon Sollien kotitilalle Leppävirran Ahvenmäkeen, hiukan Varkaudesta pohjoiseen. Pertin isä oli munuaistautinsa takia talvisodassa siviilipalveluksessa autoineen.
Pertti muisteli myöhemmin tuon talven kovia pakkasia ja pientä ihmettä, lapsille hankittuja banaaneja. Sollan tilan vanha päärakennus paloi myöhemmin 1940-luvulla Petromax-lampun räjähdyksestä.
Pertin isä sai Sortavalan-kodista pelastettua upeita huonekaluja: Nojatuolit ovat edelleen Käpylän-kodissa ja funkkis-heteka-sohva päätyi minulle vuosikymmeniksi.
Kuvat alla:
Yksivuotiaana v. 1934.
Äidin ja siskon kanssa Sortavalan laululavalla noin v. 1938.
Äidin ja isän kanssa noin v. 1935.
Sollan tilan päärakennus Leppävirralla v. 1939.
Kesänviettoa vanhempien ja sukulaisten kanssa, lapset Pertti ja siskonsa.
Pertin 1. luokan kaunokirjoitusta.
Sortavalan-kotitalon edessä v. 2006.
Urheilullinen nuorukainen
Pertin kansakoulu jatkui Varkauden Luttilassa. Jääpallo oli kaupungissa suosittua, olihan WP-35 Suomen kärkeä. Pertti oppi luistelemaan ajan hengessä nurmeksilla eli kenkiin kiinnitettävillä terillä.
Noin vuonna 1942 perhe muutti Lahteen. Pertin isä ei munuaistautinsa takia joutunut jatkosodan rintamille, vaan jatkoi autoilijana.
Pertti pääsi oppikouluun Lahden Lyseoon. Siellä hän sai kuulla savon murteestaan ja alkeellisista nurmeksistaan. Vinoilu oli turhaa, sillä Pertistä tuli jäillä taitava ja hän pelasi jääpalloa Viipurin Reippaan (nykyinen Lahden Reipas) edustusjoukkueessa vuosina 1951-53 sekä junioreissa sitä ennen. Pertti muisteli hyvällä ottelumatkoja eri puolille Suomea. Matkoilla saatiin lisäenergiaa appelsiineista, joita joukkueessa olevat kauppiasperheen vesat olivat hankkineet.
Lahdessa perhe asui keskustassa Kirkkokadulla ja vuodesta 1944 alkaen omakotitalossa Tapanilan Tarjantiellä, vuosina 1940-41 välirauhan aikana valmistuneiden ruotsalaisten lahjoitustalojen alueella. Lapsena 40-luvulla Tarjantiellä asunut naapuri muisteli marjastusretkiä Pertin isän kuorma-autolla (Etelä-Suomen Sanomat 7.8.2017).
Tarjantiellä asuessa syntyi perheen “iltatähti” Yrjö.
Pertin teinivuodet sujuivat urheillen. Lajeina olivat jääpallon lisäksi ainakin tennis, pesäpallo sekä purjehdus Vesijärvellä. Lahden lyseosta Pertti sai useita elinikäisiä ystäviä.
Pertti pääsi ylioppilaaksi vuonna 1952. Myös hänen sisaruksensa kävivät lukion ja kouluttautuivat senkin jälkeen. Heidän vanhempansa olivat aikanaan käyneet koulua vain muutaman vuoden.
Asepalveluksen Pertti suoritti 1952-53 ja upseerikurssi oli RUK 77. Pertti sai erivapauksia eli pääsi jääpallon sarjaottelujen viikonloppupeleihin ja menestyi muun muassa suunnistuskisoissa.
Kuvat kouluvuosilta alla:
Pertti noin 13-vuotiaana. Vai olisiko tämä rippikuva?
Pertin työ oppikoulun 4. luokalta: Lahden kaupungintalo.
Nuori hiihtäjä.
Sylissä Yrjö-veli vuonna 1947.
Pertti ja parhaat koulukaverit Kalervo Artema (vas.) ja Antero Kyläkallio.
Kotikatu Tarjantiellä (?) jääpallomailan kanssa.
Pertin oppikouluaikaisia kuvaamataidon töitä.
Pertin saksanvihkosta oppikoulun 4. tai 5. luokalta.
Kuvat nuoruusvuosilta alla:
Kunniakirja.
Lahden Reippaan jääpallojoukkue, Pertti ylhäällä oikealla.
Penkkarit 1952.
Lukion luokkakuva, Pertti opettajan vieressä rumpalina.
Ylioppilas 1952.
Tarjantien kotitalo kesällä ja talvella (kuvat noin 1990-luvulta).
Armeija-ajan neljä kuvaa: suunnistusmerkki (yksi Pertin kolmesta urheilun ansiomerkistä), pesäpalloa, kokelaat Lahdessa (Pertti vas.), Pertti varuskunnan portilla (?).
Sollan perhe noin 1953.
Rakennuksisilta arkkitehdin opintoihin
Jo lukioaikana Pertti oli kesäisin rakennustöissä Rauma-Repolan Lahden tehtailla. Armeijan jälkeen Pertti ei heti päässyt opiskelemaan, joten hän meni töihin Upon Lahden-tehtaan rakennustyömaalle. Siellä hän tutustui Rolfiin ja Dieteriin, serkuksiin ja insinööriharjoittelijoihin Saksan liittotasavallasta. Yhteinen kieli oli tietenkin saksa, olihan se Pertin ikäpolvelle ja myöhemminkin oppikoulussa ensimmäinen vieras kieli.
Serkukset houkuttelivat Pertin vuonna 1954 töihin isiensä Hermann & Streicher -rakennusliikkeeseen Kölnin seudulle. Pertti oli taitavien muurarien ja kirvesmiesten oppipoikana. Yhdellä työmaista hän eteni raudoittajien nokkamieheksi.
Tenniskentällä Pertti tapasi opiskelijoita Karlsruhen teknisestä yliopistosta. Syntyi ajatus hakea sinne opiskelemaan tunnetun arkkitehdin Egon Eiermannin johtamaan oppituoliin.
Opinnot alkoivat syksyllä 1955. Ensin Pertti ajoi kuitenkin koti-Suomeen Volkswagen-Kuplalla, jonka hän oli hankkinut vuoden tienesteillään. Hän myi auton hyvällä voitolla ja hankki muun muassa muodikkaita vaatteita italialaisine kenkineen.
Kuvat alla:
Saksalaisserkusten kanssa Vesijärvellä v. 1953 tai 1954.
Työtodistus Lahdesta v. 1954.
Toisen serkuksen kanssa Saksassa.
Pertti mietteliäänä noin v. 1954.
Rakennusliike Hermann & Streicherin työtodistus v. 1955.
Eiermannin opissa
Opiskeluvuosinaan Pertti oli töissä Freiburgissa Frank Beyerin arkkitehtuuritoimistossa ja Karlsruhessa kahdessa toimistossa: HHLSS – Werkgemeinschaft Freie Architekten ja Architekturbüro Lothar Götz.
Pertti päättyi lopulta Egon Eiermannin toiseksi toiseksi assistentiksi vuosina 1958-61. Hän oli myös Eiermannin toimistossa töissä. Noista ajoista hän on kirjoittanut laajemman artikkelin. Pertti valmistui arkkitehdiksi vuonna 1961, hieman ennen Suomeen paluutaan.
Pertti asui nuorena miehenä Saksan liittotasavallassa kaikkiaan seitsemän vuotta. Siellä hän tapasi myös Freiburgista kotoisin olevan vaimonsa ja ensimmäinen lapsi syntyi (siis minä). Perheemme muutti Suomeen vuonna 1961 – ajan henkeen sopivasti muuttokuorma mahtui kahteen Volkswagen-Kuplaan. Helsingissä lapsia tuli kaksi lisää, veljeni ja siskoni.
SAFA:n jäseneksi Pertti hyväksyttiin vuonna 1962. Hän kuului myös Saksan arkkitehtiliitto BDA:han.
Kuvat opiskeluajoista alla:
Opintokirjan nimisivu.
Yliopistolla jonkun opettajan kanssa (ei Egon Eiermann).
Työsopimus, arkkitehtuuritoimisto Hirsch & Bohne (HHLSS) 1957, kuukausipalkka 400 D-markkaa.
Hupailua opiskelijajuhlissa, Pertti oikealla.
Passikuvissa ystävien Erwin Gebert ja Joachim “Jim” Kirschin kanssa.
Mahdollisesti ekskursiolta kurssikaverien kanssa.
Autolla Italiaan noin 1957, mukana Rita, Jim Kirsch, tämän italialaissyntyinen naisystävä ja esiliinana ??? äiti.
Pertti valokuvasi Egon Eiermannin tunnetuinta työtä, Keisari Vilhelmin muistokirkkoa (Kaiser-Wilhelm-Gedächtniskirche) monesti vuosikymmenten varrella. Uudempia kuvia on Pertin Eiermann-artikkelissa.
Alla Pertin vanhempia otoksia. Ensimmäinen kuva on vuodelta 1955, opiskelijaekskursiolta jakamattomaan Berliiniin. Eiermannin suunnittelema kirkon uudisosa valmistui vuonna 1963.
Toinen kuva on 1980-luvulta ja kolmas noin vuodelta 1990.
Yhteys Saksoihin säilyi vahvana
Pertin yhteydet Saksaan – siis Saksan Liittotasavaltaan ja 1970-80-luvuilla DDR:ään – jatkuivat vuosikymmenten halki.
1970- ja 80-luvuilla Pertti suunnitteli ja isännöi useita saksalaisarkkitehtien opintomatkoja Suomeen. Hän järjesti muun muassa Saksan liittotasavallan arkkitehtiliitto BDA:n edustajien vierailut Helsingissä vuonna 1973 ja 1979. Vuoden 1980 Suttgartin-vierailuprofessuurin jälkeen hän toi opiskelijoitaan opintomatkalle Suomeen.
1980-luvun alkuun osuu yksi oma muistoni:
Syytä en muista, mutta veljeni Jaakob ja minä jouduimme hyppäämään päiväksi “arkkitehdin saappaisiin”. Opastimme kumpikin yhtä bussillista saksankielisiä arkkitehteja Suomen-vierailulla. Muistan kohteista Paimion parantolan ja sen, etten osannut vastata juuri mihinkään kysymyksiin. Saksalaisille kyllä valkeni, että veljeni oli abiturientti ja minä olin juuri aloittanut media-alan opinnot. Veljestäni tuli kuitenkin myöhemmin oikea arkkitehti!
DDR-yhteydet mainitaan alla ja tarkemmin Pertin artikkeleissa Bauhaus 3 ja Bauhaus 4.
Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 yllätti isänikin. Hän oli toki kuullut vastarinnasta DDR:n hallinnolle. Pian muurin murtumisen jälkeen Pertti hämmästeli sitä, kuinka nopeasti länsisaksalaiset autot ja yritykset olivat ilmestyneet DDR:n kaupunkien kaduille. Myöhemmin Pertti puhui usein siitä, että itäsaksalaiset virkamiehet ja rakennusalan ihmiset kokivat itsensä toisen luokan kansalaisiksi, kun lännestä tuotiin asiantuntijoita samoihin töihin paremmalla palkalla.
Nyt palaan 1960-luvun alkuun. Seuraavaksi listaan Pertin työpaikkoja, töitä ja kansainvälisiä hankkeita aikajärjestyksessä.
Arkkitehtuurikilpailuihin ja Pertin kirjoituksiin menen erikseen niiden jälkeen.
Opiskelu- ja assistenttivuodet Saksassa
Näistä ajoista löytyy Pertin oma artikkeli. Tässä vielä tärkeimmät työt ja alla joitakin uusia kuvia, myös opiskelujen alkuajoilta.
- Neckermann-postitustavaratalo Frankfurtissa noin 1959-61 – osana Egon Eiermannin työryhmää
- Länsi-Saksan suurlähetystö Washingtonissa noin 1959-61 (avattiin 1964) – osana Egon Eiermannin työryhmää
- Fortschritt Büromöbel -tehtaan uudistus Freiburgissa alkaen 1959 – Pertti sai työn ystävänsä Erwin Gebertin kautta ja oli mukana hankkeen alkuvaiheessa
- Opintojen diplomi- eli lopputyö Studentenzentrum (Opiskelijakeskus) 1961 – suunnitelma tuhannen asukkaan opiskelija-asuinkerrostaloista ympäristöineen Karslruheen
Kuvissa alla opiskelu- ja assistenttiaikojen töitä:
Kaksi opiskelun alkuaikojen pientaloa.
Opiskelijatyö: Kaksi kuvaa lomatalosta Pohjois-Italian Ticinossa (saks. Tessin). Samoilla seuduilla oli Eiermannilla kesäasunto.
Forschritt-huonekalutehtaan pienoismalleja.
Yksityiskohta Pertin diplomityöstä: tornitalot.
Eiermannin laatima työtodistus.
Arkkitehtitoimisto Aarne Ervi 1961-68
Myös tästä ajasta on olemassa Pertin oma artikkeli. Pertin jäämistöstä löytyi kuitenkin paljon uusia valokuvia, joista osa on alla.
Töitä Ervin toimistossa:
- Tapiolan keskustan asemakaavallinen kehittäminen sekä useiden rakennusten, mm. kahden Pohjantien asuintalon, huoltoaseman, terveystalon, uimahallin ja Heikintorin suunnitteluun osallistuminen 1961-68
- Kansallis-Osake-Pankki KOP;in koulutuskeskus Otaniemen / Keilaniemen kasinon laajennuksena 1962
- Kerrostalo Pelkonen, Lappeenranta 1963
- Turun yliopisto, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan lisärakennus, luonnosvaiheen suunnittelu 1964-65
- Rikkihappo Oy:n (nykyinen Yara) Uudenkaupungin tehtaiden sekä Harjavallan ja Kokkolan tehtaiden suunnittelutöitä, mm. hallintotiloja ja johdon asuintiloja 1965-68 – osana työryhmää
- Helsingin Energian Myllypuron lämpövoimalaitos, toinen vaihe 1967 – osana työryhmää
- Tapiolan Heikintori valm. 1968, projektiarkkitehti
Kuvat Tapiolasta:
Tapiolan Heikintoria rakennetaan.
Kauppakeskuksen pääovi, kuvaaja ei tiedossa.
Heikintori ylhäältä, kuvaaja ei tiedossa.
Tapiolan keskustaa joulun alla 1965, kuvaaja ei tiedossa.
Muita kuvia Ervi-ajoilta:
KOP:in koulutuskeskus Otaniemessä, rakennustyöt loppusuoralla 1962.
KOP:in koulutuskeskus Otaniemessä, pohjapiirros.
Toimiston ehdotus Saksan Perlachin (Neuperlach) kaupunkirakenteelliseen kutsukilpailuun noin 1965.
Arkkitehteja työssään Ervin Kuusisaaren ateljeessa noin 1965.
Toimiston pikkujoulujen lauluvihkoja.
Rikkihappo Oy:n Kotkanniemen sauna 1968 (yhtymän kerhosauna).
Ervi autoilee.
Työtodistus, Aarne Ervin toimisto 1961-68.
Oman toiminimen Arkkitehtuuritoimisto Pertti Sollan isäni perusti jo Ervillä ollessaan vuonna 1965.
Omissa nimissään hän suunnitteli kahden asunnon omakotitalon Helsingin Munkkiniemeen: Vuonna 1966 valmistui metsänhoitaja Pentti Koivulahden rakennuttama Kaksoistalo Koivulehto osoitteeseen Munkinpolku 18:ssa (myös Tiilimäki 23 / Nuottakuja 4).
Kuvissa Munkkiniemen talon katujulkisivun luonnostelua (1963) ja suunnitelma (noin. 1964), talon julkisivua vuonna 2026 sekä rakennusaikaa (noin 1965).
Arkkitehtitoimisto Bengt Lundsten 1968-71
Pertin töitä:
- Vantaan (silloin Hgin maalaiskunnan) Hakunila-Vaaralan rivitaloalueen asunto-osakeyhtiöt Kehäsato ja Ristonsato 1969-71 – noin 100 asuntoa. Pertti oli osana työryhmää korttelikaavan suunnittelusta toteutuksen valvontaan. Suojeltuihin taloihin on sittemmin tehty monia muutoksia.
- Helsingin metroasemien suunnittelun esitutkimusselvitys noin 1969 – osana työryhmää
- Helsingin Hiihtäjäntien metroaseman yleissuunnittelu noin 1969 – osana työryhmää
- Jyväskylän Kortepohjan rivitalokorttelit 1968-72 – työn loppuvaiheessa, mm. työmailla
Kuvat:
Hakunilan rivitaloalue esittelyssä, mukana myös Pertin Yrjö-veljen kuvia, Arkkitehti-lehti 1/1970.
Työtodistus.
Hakunila-Vaaralan asukkaita noin 1971, kuva Simo Rista.
Pertin asemapiirrosehdotus 1970: Kortteli Espoon Teerelässä (nyk. Latokaski).
Hakunila: kaavaehdotus, Pertin piirtämä luonnos 1970.
Kortepohjan rakennusvuodet. Karttakuva on peräisin Keski-Suomen museon inventointiraportista v. 2021.
Kortepohjan taloja 1969, kuva Simo Rista.
Lundsten-vuosina Pertti teki pari pientä koukkausta Länsi-Saksaan.
Hän suunnitteli vuosina 1968-69 opiskeluaikojen ystävänsä Erwin Gebertin kanssa tämän perheen tulevan asuintalon remontin. Merdingenin kylässä Freiburgin lähellä sijaitsevan vanhan maatilan rakennukset ja pihapiiri saneerattiin.
Kornhaus on yksi Freiburgin katedraalitorin historiallisista merkkirakennuksesta (tietoa englanniksi). Vuonna 1968 Pertti oli mukana talon saneerauksen kutsukilpailussa Erwin Gebertin toimiston nimissä. Käytännössä työn tekivät Pertti Solla ja Pentti Piha, apuna myös Bruno Erat.
Kuvat alla:
Gebertin perheen kotitalo ennen ja jälkeen saneerauksen, db:n (Deutsche Bauzeitung) artikkeli vuodelta 1971.
Kornhaus vuonna 2024 ja 1. kerroksen pohjapiirros vuoden 1968 kilpailuehdotuksesta.
Actim , Ranska 1971
Actim (Agence pour la Coopération Technique, Industrielle et Economique) oli kansainvälinen 4 kuukauden jatkokoulutuskurssi, joka keskittyi Ranskan uuteen koulu- ja yliopistorakentamiseen. Kurssiin kuului kielenopetusta ja kiertue Ranskan korkeakouluissa.
Kurssi oli Pertille ammatillisesti tärkeä. Hänen arkistoistaan löytyi myös kurssituttavien kirjeitä eri puolilta maailmaa. Pertti oli myös aktiivinen vuonna 1975 perustetussa Suomen yhdistyksessä ACTIM-Finlande.
Pertti sai vuonna 1971 oikeuden suorittaa tekniikan lisensiaatin tutkinnon Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuuriosastolla, aiheena korkeakoulusuunnittelu, esimerkkitapauksena Turun yliopisto. Hän aloitti lisensiaattityön tekoa uudestaan 1970-luvun loppupuolella SAFA-vuosinaan. Aihe liittyi yleisten rakennusten suunnitteluun ja arkkitehtikilpailukäytännön kehittämiseen. Tutkinto jäi töiden tuoksinassa kuitenkin kesken.
Kuvat alla:
Actim-kurssiaineiston kirja vuodelta 1969, kirjoittajina Ranskan opetusministeriön virkamiehiä.
Korkeakoulurakennuksia Ranskan-kiertueelta.
Kurssitodistus.
Katunäkymä Ranskan-kiertueelta.
Viimeisen kurssi-illan ravintolalasku Pariisista.
Kiertueella koetun härkätaistelun mainosjuliste, Nimes 1971.
Pertin Actim-osallistujakortti.
Otetaan tähän väliin piipahdukset Müncheniin ja Helsinkiin – vaikka kuvien tarkkoja vuosia ei ole tiedossa.
Pertti seurasi tarkasti vuoden 1972 Münchenin olympialaisiin valmistuneen stadionin rakentamista. Olihan pitkälti Egon Eiermannin ansiota, että stadionin arkkitehtuurikilpailun voitti rohkea ehdotus. Pertti harmitteli, kun ei löytänyt kaikkia stadion-valokuviaan – mutta nyt osa on alla.
Alla myös Pertille tärkeä osa kotikaupunkia: Eteläsataman seutu ja näkymä mereltä kohti Itämeren tytärtä.
Kuvat alla:
Münchenin stadion työn alla ja valmiina.
Stadionin sisätiloja rakennemalleineen.
Helsingin kauppatorin seutua Alvar Aallon ”sokeripaloineen” – ulkomaan vieraan henkilöllisyys ei ole tiedossa.
Helsingin yliopisto 1972-76
Pertti oli Helsingin yliopiston suunnittelun neuvottelukunnan päätoiminen sihteeri 1972-73 ja rakentamisen neuvottelukunnan päätoiminen sihteeri 1973-76.
Vuonna 1972 Pertti teki Helsingin yliopiston tilojen käyttösuunnitelman Helsingin Kruununhaan kortteliin Pohjoisranta 4 – Kirkkokatu 2 – Meritullinkatu 17, mahdollisesti työryhmän kanssa.
Vuosina 1971-72 Pertti toimi työryhmässä projektin johtajana sijoitustutkimuksessa, jonka tilasivat Helsingin yliopisto ja opetusministeriö. Tutkimus koski Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen osaston sijaintivaihtoehtoja. Isossa työryhmässä oli runsaasti jopa minulle tuttuja nimiä, kuten Erkki Kairamo, Pentti Piha, Timo Vormala ja Pentti Murole.
Pertti kirjoitti hankkeesta näin:
“Kyseessä oli 300 000 kerrosneliömetrin kohde eli kyse oli suurista maankäytöllisistä ratkaisuista niin Helsingissä kuin lähikunnissakin.
Arvioimistamme vaihtoehdoista työryhmämme suositteli Huopalahtea, jossa oli jo lääketieteellinen tiedekunta. Huopalahti oli myös kaupunkirakenteen ja yhteyksien kannalta luonnollisin ja toimivin ratkaisu – osana rakentuvaa kaupunkiyliopistoa.
Muistini mukaan yliopisto rehtori Ernst Palménin johdolla ja myös opetusministeriö suhtautuivat ehdotukseemme suopeasti.
Rakennushallitus arvioi kuitenkin ehdotustamme jokseenkin näin: “Suomen valtio ei ole tähän mennessä rakentanut suolle, eikä rakenna nytkään!”
Ensisijainen ratkaisumallimme siis hylättiin ja sijalle otettiin toinen käsittelemämme vaihtoehto, Kumpula. Siitä järjestettiin ensin asemakaavakilpailu, jonka voitti arkkitehti Arto Sipinen. Sitten järjestettiin vielä lähinnä kemian laitoksille ratkaisua etsivä arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti arkkitehti Kari Virta.
Se, että Huopalahti oli vanhaa merenpohjaa, ei estänyt laajaa asuntorakentamista Pikku-Huopalahteen 1990-luvulla.”
Kuvat alla:
Matemaattis-luonnontieteellinen osasto Huopalahdessa, yksi vaihtoehdoista.
Matemaattis-luonnontieteellinen osasto, vaihtoehtoiset alueet.
Sijoitustutkimus, kaikki osastot, yksi vaihtoehdoista.
Kaavio yliopiston tehtävästä.
Meilahti: Patologian keskuslaboratorion kalustusratkaisuja, Pertin suunnitelma v. 1973.
Sitten Pertin muistelo Helsingin yliopiston ajoilta. Vuosi lienee ollut juuri 1972, koska Pertti oli silloin päärakennuksen käyttötoimikunnan sihteerinä:
“Vuosi saattoi olla 1972. Vahtimestari soitti minulle työhuoneeseeni päärakennuksen kirkonpuoleiseen kulmaan. Hän kertoi, että konsistori (eli yliopiston hallintoelin) on koolla Senaatintorin puoleisessa sisäänkäyntihallissa, mutta doorilaisten pylväiden varaan on ripustettu valkoinen kangas, jossa lukee MIES JA ÄÄNI moneen kertaan. Tämä loukkasi konsistoria syvästi ja löi sen ällikällä. Lakanassa vaadittiin siis uudistusta, jossa jokaisella opiskelijalla, professorilla ja muulla työntekijällä olisi ollut yksi ääni yliopistojen hallinnon vaaleissa.
Lähdin puhumaan loukkaantuneille professoreille. Kerroin vuoden 1971 stipendimatkastani Ranskaan, jolloin vuoden 1968 opiskelivallankumouksen laineet löivät vielä korkeina. Kun opiskelijat olivat ilmoittaneet kokoontuvansa jossakin kaupunginosassa, sieltä suljettiin liikkeet, suojattiin ikkunat ja armeijan miehistönkuljetusautot lähtivät liikkeelle.
Minusta tuntui, että pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin kannattajilta ja ennen muuta sen korkeimmin koulutetuilta edustajilta oli jäänyt huomaamatta Ranskan ja muidenkin maiden kuohunta. Tilanne ratkesi sitten niin, että paikalla olleet professorit lähtivät hiljalleen työpaikoilleen.”
Helsingin yliopiston aikaan liittyy myös Pertin kulttuuriteko, jota hän toisinaan muisteli. Tapahtuma alkoi yliopiston juhlasalista:
“Yliopiston rakennustoimiston vetäjä soitti minulle ja kertoi kangaskauppiaiden tuoneen näytteitä juhlasalin tuolien uudeksi kankaaksi. Hänen pyynnöstään menin paikalle ja huolestuin: Miksi alkuperäinen Dora Jungin 1950-luvulla suunnittelema kuosi ei ole mukana?
Soitin tekstiilitaiteilija Jungille, joka kertoi, että Tampellan tehdas oli aikanaan kutonut tuolien kankaat. Nyt nuo vanhat kutomakoneet oli pysäytetty ja öljytty varastoitaviksi. Dora Jung sai kuitenkin Tampellan johdon taivuteltua kunnostamaan vanhat koneet käyttöön. Alkuperäistä kuosia kudottiin sitten Tampellan tehtailla pari kilometriä. Sitä pitäisi olla varastossa tuleviakin kunnostuskertoja varten.”
Kävin kuvaamassa juhlasalin tuoleja vuonna 2025. Ovet avasi yliopistolla 33 vuotta palvellut vahtimestari, joka kertoi, että hänen aikanaan kankaita ei ole tarvinnut vaihtaa. En ole selvittänyt, olisiko kangasta edelleen jossain varastoituna…
Kuvissa juhlasali ja kansleri Mikko Juvan Pertille kirjoittama työtodistus.
Helsingin yliopisto -aikoinaan, vuosina 1973-74 Pertti suoritti Yhdyskuntasuunnittelun jatkokoulutuskurssin Teknillisessä korkeakoulussa.
Näinä vuosina Pertin toimiston töihin kuuluivat myös Puu-Käpylän Asunto-osuuskunta Käpyn (Nyyrikintie 11 ja 15) muutostyöt (1975-81) sekä lisärakennuksen suunnittelu taiteilijapariskunta Kristiina ja Markus Lepon tontille Riihimäen Arolammin kylään (1975).
HY-vuosina alkoi myös yksi Pertin merkittävimmistä saneeraustöistä – varsinkin näin perheenjäsenen näkökulmasta. Vanhempani ostivat puolet vuonna 1924 rakennetusta paritalosta Helsingin Länsi-Käpylässä Kimmontie 9:stä.
Muutimme taloon vuonna 1974, mutta peruskorjaus jatkui 1980-luvun alkuvuosiin asti.
Kimmontie 9 -kuvat alla:
Puusavotassa, vasemmalta Markus Leppo, Heikki Lampi, Pertti ja tuntematon.
Kimmontie 9:n alkuperäinen piirustus.
Kaksi remonttikuvaa 1970-luvulta. Asuntomme kellarissa oli alunperin metallisorvaamo.
Pertin skissi päätyjulkisivuista.
Demari-lehti lokakuussa 1978.
Uusi kuisti ovea lähes valmiina.
Talo noin vuonna 1978 ennen kattoremonttia.
Avotakan jutusta 12/1987.
Pertti ja Bernd (sukunimi ei tiedossa) kuistin palkeissa vuonna 1982.
Arkkitehti Helmut Trauzettelin näkemys pihajulkisivusta, ehkä 1980-luvun lopulta.
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 1977-85
Pertti toimi SAFA:ssa puolipäiväisenä kilpailusihteerinä. Työnkuvaan kuului muun muassa noin 50 yleisen arkkitehtuurikilpailun ohjelmien valmistelu ja tarkistus. Pertti toimitti myös Arkkitehti-lehden Arkkitehtuurikilpailuja-liitteen noina vuosina. Lisänä oli projektitöitä, kuten Suomen ja DDR:n rakennusalan yhteistyö, johon palataan alempana.
Lisäksi Pertti kokosi rakennustaiteen museon vuosittaisen näyttelyn arkkitehtuurikilpailuista – ilmeisesti muutamana vuonna 1980-luvun alussa (muun muassa 28.4.-9.5.82). Tämän kuvan suunnitelma liittyy todennäköisesti johonkin näistä näyttelyistä:
Vuonna 1978 Pertti osallistui parin viikon seminaari- ja opintomatkalle Unkariin. Asiatuntijaseminaarin aiheena oli “Kaupunki ja kaupunkiympäristö” ja Pertti oli ainoa ei-sosialistisen maan edustaja.
Lehtileike Vas Nepe -lehdestä (22.8.78) on tuolta matkalta, todennäköisesti myös valokuvat:
Vuonna 1980 Pertillä oli kolmen kuukauden vierailuprofessuuri Stuttgartin yliopiston Arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun tiedekunnassa. Isäntänä oli professori Lothar Götz.
Tämä kuva on melko varmasti noilta ajoilta:
SAFA-vuosinaan 1980-luvulla Pertti järjesti Saksan arkkitehtiliitto BDA:n muutaman Suomen-ekskursion. Yhtä niistä muistelinkin jo aiemmin.
Vuosina 1984-85 Pertti oli myös tuntiopettajana Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuuriosastolla.
Arkkitehtitoimisto Pertti Sollan töihin kuuluivat näinä vuosina muun muassa: Toimittaja Matti Rinteen Lammin-talon muutostyöt ja lisärakennus vuonna 1977, Hartolassa sijaitsevan asuinrakennus Pajarisen muutostyöt ja lisärakennus vuonna 1978 sekä vuosien 1981-83 muutos- ja korjaustyöt Helsingin Lauttasaaren As Oy Talokolmikossa (rak. 1950-51) osoitteissa Isokaari 1-2 ja Myllykalliontie 2.
Suomen ja DDR:n rakennusalan yhteistyö n. 1977-89
Pertille tärkeä työsarka oli Suomen ja DDR:n välisen rakennusalan TTT-yhteistyöhön koordinointi. Siihen liittyivät useat asuinrakentamista koskevat symposiumit Weimarissa ja Dessaussa. Niissä syntyivät vuosina 1982-85 suunnitelmat täydennys- ja mallirakentamiseksi Dessaun, Erfurtin ja Leipzigin kaupungeissa.
Näistä DDR-ajoista Pertti kirjoitti oman artikkelin.
Yhteistyön yhtenä tavoitteena oli edistää Suomessa pitkälle kehitetyn teollisen rakentamisen teknologian ja tuotteiden vientiä DDR:ään ja kolmansiin maihin. Tämän edesauttamiseksi kannustettiin koerakentamiseen. DDR-yhteistyön osapuolia Suomessa olivat muun muassa Kauppa- ja teollisuusministeriö, VTT sekä yrityksistä Partek Oy.
Pertin arkistoista löytyi myös papereita Suomen ja SEV-maiden TTT-yhteistyöstä noin vuodesta 1980 alkaen. Suomella oli oma tieteellis-tekninen työryhmä. Pertti kuului työryhmän jaostoon Kaupunkisuunnittelu ja asuntotuotanto vuodesta 1983, ilmeisesti usean vuoden ajan.
Kuvat alla:
Bauhaus-trio DDR:n-matkalla v. 1983.
Bauhausissa 1980-luvulla, takapöydässä Jaakko Laapotti.
Laapotti ja Pertti kollega Helmut Trauzettelin ja vaimonsa kanssa.
Kolmannen Bauhaus-kollokvion väkeä Dessaun päärakennuksen edessä 1983.
Valjakka ja Laapotti Berliinin IBA-rakennusmessuilla vuonna 1985, diakehyksessä lukee ” Bauhaus-henki ei ole oikein periytynyt”.
Eero Valjakan kanssa Weimarissa 1983 tai -84, käsissä pienoismalli Valjakan suunnitelmsta Project Junkersand, joka oli osa Bauhaus-trion ehdotusta Musterhäuser II Erfurtin keskustan täydennysrakentamiseksi.
Edellisen kuvan pienoismalli. Jari Jetsosen tekemä malli on nyt Arkkitehtuuri- ja designmuseon hallussa.
Leipzigin vuoden 1984 messujen aluekartta. Bauhaus-trioksi kutsuttu kolmikko eli Jaakko Laaportti, Eero Valjakka ja isäni esittelivät Bauhausissa pidettyjen seminaarien tuloksia näillä messuilla.
Opiskelija- ja kollegajoukon kanssa mahdollisesti Bauhausissa. Pertti on oikeassa laidassa. Edessä vasemmalla on Hampurin Taideakatemian arkkitehtuurin professori Jos Weber. Kuva saattaa olla myös Europa House -ajoilta.
Pertin arkistoista löytyi dokumentti Berliinin muurin murtumisen alta: Professori Jos Weberin kutsu Bauhaus-seminaariin Dessaussa syyskuussa 1989. Kutsussa Weber toteaa:
Yhdessä voimme tehdä paljon enemmän kuin mikä nyt on mahdollista, jos haluamme. Milloin DDR haluaa?
Kuvat alla:
Pertin hyllyn periltä löytynyt kirja DDR:n orastavasta ympäristöliikkeestä, julkaisuvuosi jo 1981.
Pertin vuonna 1986 saama DDR-kunniamerkki kansojen ystävyyden edistämisestä.
Kunniakirja Weimarin arkkitehtuurikorkeakoulun opiskelijaseminaarista vuodelta 1985.
DDR tunnettiin elementtitaloista, mutta vanhaa rakennuskantaa oli tietenkin joka puolella maata.
DDR:n tunnetuimpia rakennuksia oli Berliinin Palast der Republik (1976–2008).
Vuonna 1987 Pertti kävi Rakennus- ja suunnitteluviennin täydennyskoulutuksen Teknillisessä korkeakoulussa.
Vuosina 1988-89 Pertti suoritti Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksessa kurssin Tietotekniikka arkkitehdin työssä (A-CAD).
Tässä vielä Bauhaus-trion suunnittelutöihin liittyviä piirroksia. Ensimmäinen kuva on Dessausta vuodelta 1982, sitten kaksi taloriviä Leipzigin keskustasta vuodelta 1985 ja loput Erfurtista vuodelta 1984:
Näihin vuosiin osuivat myös arkkitehtien kansainväliset IKAS/ICAT-kongressit, joista Pertti kirjoitti omassa artikkelissaan. Vuoden 1989 kongressimatkalla Kuubassa myös äitini oli mukana.
Vuosina 1979-87 Pertin toimisto teki Helsingin Puhelinyhdistyksen eli HPY:n kohteiden muutossuunnittelua:
- Töölön puhelinkeskusrakennus, Runeberginkatu 43, muutostyöt noin 1979
- Korkeavuorenkadun päärakennus (Lars Sonck 1905), muutos- ja kunnostustyöt noin 1978-87, mm. pääovi, porrashuone, ruokala, vastaanottotila ja juhlatila.
- selvitys Korkeavuorenkadun korttelin pääosan kehittämisestä 1986 (3. kaupunginosa, kortteli 52)
- Kauklahden puhelinkeskuksen muutostyöt 1986 (nykyinen osoite Kauppamäki 4)
- Lauttasaaren puhelinyhdistyksen talo, Kauppaneuvoksentie 8, suunnitelmia noin 1987
Kuvat alla:
Korkeavuorenkadun päärakennus, kuva Foto Roos 1949 / Helsingin kaupunginmuseo.
Pertin noin 2015 ottama kuva Korkeavuorenkadun porrashuoneesta. Sitä uhkasi 1980-luvun alussa maalaaminen valkoiseksi, mikä saatiin estettyä.
Korkeavuorenkadun pääovi, Pertin valokuva ja piirustus. Pertti sai pääoven alkuperäisiä kupariosia talteen.
Näkymiä yläkerroksista, Pertin piirrokset.
Puhelinvälittäjiä työssään, historiallinen kuva löytyi Pertin dioista, lähde auki.
Pertin valokuva sisätiloista 1970-luvulta.
Korttelin 52 julkisivut Kasarmintorille, Pertin piirros.
Arkkitehtuuritoimisto ARK 2001, 1985 – noin 2002
Toimiston muut osakkaat olivat Jaakko Laapotti (vuoteen 1992 asti) ja Eero Valjakka (vuoteen 2002).
Toimiston töihin kuuluivat edellä mainittujen Bauhaus-seminaarien loppuvuodet sekä laaja Miljöö 2000 -hanke vuosina 1986-90. Siihen liittyi Helsingin Herttoniemen satama-alueen (nykyinen Herttoniemenranta) osayleiskaavaluonnos, jonka ARK 2001:n teki vuonna 1987. Pertti kirjoitti Miljöö 2000:n ajoista oman artikkelin.
Vuonna 2025 tapasin Miljöö 2000:ssa mukana olleen Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jussi Rautsin. Hän muisteli hanketta näin:
”Miljöö 2000 -hanke ei valitettavasti ole saanut ansaitsemaansa arvostusta. Uraauurtava hanke otti laajasti vaikutteita kaupunkiympäristön ja asuntorakentamisen sosiologisesta tutkimuksesta. Pertti kutsui hankkeen seurantaseminariin avoimen rakentamisen avainhenkilön, hollantilaisen Hans van der Werfin.”
ARK 2001 laati vuonna 1986 myös Helsingin Hermanni-Toukolanrannan kaupunkirakenteellisen idealuonnoksen.
Kuvat alla:
Hermanni-Toukolanranta, ARK 2001 idealuonnos vuodelta 1986.
Teknologiakilpailun julistamistilaisuudessa vuonna 1990 Pertti ja Jaakko Laapotti esittelivät hankkeen viitesuunnitelman.
Herttoniemi, yksi monista luonnoksista vuodelta 1989.
Iltalehden artikkeli 24.1.1990. Tekstistä: ”Vihdoinkin tässä maassa lähdetään etsimään rakentamiseen oikeaa hinta-laatusuhdetta. Miljöö 2000 -talonrakennuksen teknologiakilpailun avulla yritetään nykyistä parempaa, nykyistä halvemmalla.”
Avoimen rakentamisen eri tasot, julkaisusta The European City Today – The Helsinki Round Table on Urban Improvement Strategies (Ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki 1993).
Vuosina 1985-86 Pertti osallistui saksalaisarkkitehti Horst Heidrichin toimiston hankkeisiin Kölnissä: Neumarkt-aukion uudistushanke, Sinn-tavaratalon saneeraus sekä Provinzial-vakuutuyhtiön toimistorakennuksen muutos hotelliksi.
Vuonna 1987 Pertti luennoi Pohjois-Saksan arkkitehtuuripäivillä Hampurissa 1987. Teemana oli kuusi Itämeren kaupunkia ja Pertin osuus käsitteli Helsinkiä.
Koko 1990-luvun ajan Pertti osallistui arkkitehtien kansainväliseen Europa House -yhteistyöhön. Hän avasi myös nimellä Europa-Huis tunnettua hanketta tässä artikkelissaan.
Pertti kuului Europa Housen Suomen ryhmään, jossa oli muun muassa VTT:n, Asuntosäätiön ja Suomen kiinteistöliiton edustajia. Pertti oli esimerkiksi mukana järjestämässä Helsingin vuoden 1993 Europa-Huis -konferenssia ja ekskursiota.
Alla kuvat Kölnin Sinn-hankkeesta, Hampurin seminaarin ohjelmasta ja Pertistä ja Jos Weberistä Hampurissa 1989 tai 1990.
Pertin 1990-luvun töihin kuului myös Kiinteistö Oy Lahden Eurooppa (1991-92/93, Pajapellonkatu 6-14). Hän suunnitteli yhdeksän rakennuksen rivitaloalueen Lahden Okeroisten kaupunginosaan Eero Valjakan kanssa.
Rivitalot olivat yksi Lahden vuoden 1993 asuntomessujen kohteista. Samalla kyseessä oli kansainvälisen Europa House / Europa-Huis -hankkeen koerakennuskohde. Pertti kuvasi kokonaisuutta tässä artikkelissaan. Mukana on hänen ehdotuksensa kiinteistön kehittämiseksi.
Pertille ehkä uran tärkein työ olivat ExWoSt-hankkeen kolme asuinkerrostaloa Saksan Dessaussa (1992-95). Työ poiki myös 1900-luvun alussa rakennetun kerrostalon saneerauksen vuosina 1995-96. Hankkeesta löytyy oma artikkeli (Pertin teksti, oikoluku ja kuvavalinnat minun).
Vuosina 1995-97 Pertti toimikin osin Dessausta käsin.
Vuonna 1996 Pertti oli mukana kehittämässä Saksan elementtikerrostalojen (ns. Plattenbau / Blockbau) korjaustuotetta. Se oli Tocoman Oy:n ehdotus, jossa Pertti vastasi arkkitehtisuunnittelusta. Ehdotus koski yhtä Dessaun 1960-luvun asuinkerrostaloa, mutta tavoitteena oli saada suomalaisille jalansijaa Saksan korjausrakentamisen markkinoilla.
Kuvat alla:
Pertti sai Dessaun Angerstrassen uudiskohteesta Sachsen-Anhaltin osavaltion arkkitehtuuripalkinnon vuonna 1995.
Lahden asuntomessuesitteessä Lahden Eurooppa -kiinteistön rakennukset keltaisella.
Q-Partners alkaen 1996
Pertti oli ohjelmisto- ja tietotekniikkayritys Q-Partnersin osakas Jiri Hietasen ja Esko Enkovaaran kanssa. Tuotteina olivat muun muassa Wärmepass-ohjelma rakennusten energiataseen seurantaan ja ohjaukseen. Yhteistyö Hietasen kanssa oli alkanut jo aikaisemmin, kun ExWoSt-hankkeissa tarvittiin tietokoneavusteista suunnittelua.
Q-Partners oli aikaansa edellä ympäristövaikutusten arviointiin käytettyjen tietokoneohjelmien suunnittelussa. Sen ohjelmia esiteltiin ainakin Frankfurtin tietotekniikkamessuilla 1995 ja 1996. Yhteistyökumppaniksi saatiin saksalainen ohjelmistoyritys Quarterna-ohjelmineen. Tuotekehitysrahaa haettiin muun muassa TEKES:iltä hankkeeseen “Rakennuksen ekologian optimoiva tietokoneohjelma”. Suuremmat kansainväliset ohjelmistotalot ehtivät kuitenkin kilpailussa edelle, ilmeisesti eivät aina reiluin keinoin.
Jiri Hietanen käsitteli sittemmin diplomityössään tietomalleja uraauurtavasti.
Kuva on todennäköisesti Frankfurtin messuilta 1996:
2000-luvulla Pertti teki oman toimistonsa nimissä muun muassa erillistalojen peruskorjaus- ja saneeraussuunnitelmia Helsingin Käpylässä, Koskelassa ja Itä-Pakilassa. Osa näistä ajoittui jo 1980-90-luvuille.
Lisäksi työn alla oli joitakin yksityisasuntojen korjaus- ja saneeraussuunnitelmia, kuten hieno pieni hanke: lääkäri Helena Rannan työhuoneen saneeraus Ullanlinnan jugendtalon kulmatornissa.
Nämä kuvat ovat pienestä tilaustyöstä vuodelta 2013: Länsi-Käpylän Ilmattarentiellä sijaitsevan omakotitalon uusi kuisti:
Pertin toimiston tilaustyöt vähenivät hiljalleen eläkevuosina, joten hänelle jäi aikaa ja intoa kirjoittamiseen sekä kilpailuihin osallistumiseen. Niihin mennään nyt kronologisesti.
Arkkitehtuurikilpailut
Pertti Solla osallistui yli 30 arkkitehtuurikilpailuun, noin puoleen niistä oman toimistonsa nimissä.
Mukana oli monipuolisesti kulttuurilaitoksia, oppilaitoksia ja kaupunkisuunnittelua – enimmäkseen Suomessa, mutta myös Länsi-Saksassa, Norjassa ja DDR:ssä.
Osa kilpailutöistä on mainittu jo aiemmin, tässä kuitenkin kronologiset koosteet kuvineen.
Näissä ensimmäisen palkinnon saaneissa töissä Pertti oli mukana:
Saksan Landaun opettajankoulutusinstituutti 1958, toimisto HHLSS – Werkgemeinschaft Freie Architekten, assistenttina työryhmässä
Pieksämäen hallinto- ja kulttuurikeskus sekä seurakunnan työkeskus 1962 – Aarne Ervin avustajana, nimimerkki “Pyhä ruutu” (ehdotusta ei toteutettu)
Kemin kaupungintalon kutsukilpailu 1965 – Aarne Ervin toimistossa
Suomenlinnan yleinen asemakaavallinen aatekilpailu 1971 – työryhmässä Pertin lisäksi Erkki Kairamo, Maija Kairamo, Reijo Lahtinen, Bengt Lundsten ja Esko Vormala (jaettu 1. palkinto)
ExWoSt-kutsukilpailu (ExWoSt Dessau Nord) 1993 – työryhmässä oli myös Jaakob Solla a.men -toimiston kollegoineen
Kuvassa Suomenlinnan asemakaavakilpailun asemakaavaluonnos:
Muita kilpailuja ajalta 1959-79:
Mannheimin kaupungintalo, Saksan liittotasavalta 1959 – Egon Eiermannin työryhmässä
Heidelbergin Max Planck -instituutin ydinfysiikan tutkimuslaitos, Saksan liittotasavalta 1959 – Eiermannin työryhmässä
Lohjan keskustan asemakaavakilpailu 1962 / 1964 – Aarne Ervin toimistossa
Münchenin Perlach-kaupunginosan kaupunkirakenteellinen kutsukilpailu, Saksan liittotasavalta 1967 – Aarne Ervin toimistossa, tarkemmin tässä artikkelissa
Turun ylioppilaskylän suunnittelukilpailu 1967 – ilmeisesti Timo Niinin kanssa
Kornhaus, Freiburg, kutsukilpailu, Saksan liittotasavalta 1968 – mainittu aiemmin
Tampereen Hervannan alueen pohjoismainen aatekilpailu 1967-68 – yhdessä arkkitehti Timo Niinin kanssa
Trondheimin yliopiston ideakilpailu (Nordisk idekonkurranse om regulering og bebyggelse for Universitet i Trondheim) 1970 – 1. vaihe, osana työryhmää (Bengt Lundstenin toimisto)
Kuopion korkeakoulualueen suunnittelukilpailu 1971-72 (Savilahden kampus) – Bengt Lundstenin toimistossa, kutsukilpailu
Alla kuvissa:
Trondheimin ideakilpailun ehdotusta.
Ideakilpailun ohjelman kansi.
Hervannan aatekilpailun ohjelman kansi.
Todennäköisesti Hervannan ehdotuksen kooste.
Muita kilpailuja, 1980 -luku:
Espoon kulttuurikeskus 1980 – nimimerkki “Valo yössä”
Kuusankoskitalo 1980
Pieksämäen kulttuurikeskus 1982 – nimimerkki “Kultsa”
Tampere-talo (konsertti- ja kongressitalo) 1982-83 – nimimerkki “Musa”. Avustajat: arkkitehtiopiskelijat Mona Schalin ja Kari Kuosma, rakenteet: tekniikan tohtori Eero Paloheimo.
Mäntyniemi (presidentin virka-asunto Helsingissä) 1983-84 – nimimerkki “Manun Maja”
Vaasan korkeakoulualueen yleinen suunnittelukilpailu 1985 – nimimerkki “Pro Vaasa”. Pertin avustajina rakennuspiirtäjä Heli Anttonen ja arkkitehtiylioppilaat Juha Ilonen ja Jari Lepistö, mallien tekijöinä Jari Jetsonen ja Jaakob Solla.
Porvoonjoen länsirannan yleinen aatekilpailu 1989 – nimimerkki “Fredrikalle”
Kuvat Espoon kulttuurikeskuksen kilpailusta: luonnostelua, sisääntulokerros, nimimerkkikuori:
Kuvat Tampere-talon kilpailusta: asemapiirros (?), luonnospiirroksia kysymyksineen:
Kuva todennäköisesti Mäntyniemen kilpailusta:
Kuvat Vaasan korkeakoulualueen kilpailusta:
Kuvat Porvoonjoen länsirannan aatekilpailusta:
Muita kilpailuja 1990 alkaen:
Lahden keskustan ranta-alueen aatekilpailu 1990
Nykytaiteen museo (nyk. Kiasma), Helsinki 1992-1993 – 1. vaihe, nimimerkki “inter(r)active”
Erfurtin päärautatieasema, Saksa 1995 – yhdessä Jaakob Sollan kanssa
Umweltbundesamt’in (Saksan tärkein ympäristöviranomainen) toimitilat Dessaussa (1. vaihe) 1998 – mukana työryhmässä mm. Jaakob Solla
“Wohnen für Junge Leute”, Leipzig, Saksa 1998 – osuuskunnallinen asuinrakentaminen Connewitzin kaupunginosassa, kutsuttuna Pertin toimiston lisäksi neljä saksalaistoimistoa
Hämeenlinnan verkatehtaan kulttuurikeskus (1. vaihe) 2003 – yhdessä Jaakob Sollan kanssa, nimimerkki “Sienan katot”
Uusi Kansallinen (Kansallismuseon lisärakennus) 2019 – yhdessä Duende Romero Sollan kanssa
Kuvat Helsingin nykytaiteen museon kilpailusta, Pertin ehdotus:
Kuvat Erfurtin päärautatieaseman kilpailusta:
Kuvat Hämeenlinnan kulttuurikeskuksen kilpailusta:
Kuvat Kansallismuseon lisärakennuksen kilpailusta:
Julkaisuja, luentoja ja kirjoituksia
Kuten mainitsin, Pertin tekstejä löytyi hänen jäämistöstään runsaasti. Listasin minun näkemykseni mukaan tärkeimpiä. Väleissä on kuvia, sikäli kun niitä löytyi.
Saksan Deutsche Bauzeitungin (db) Suomen-kirjeenvaihtajana 1968 – noin 2020, muun muassa seuraavat:
- db 9/1968: Ein Ritter der Alten Schule, artikkeli Aarne Ervin arkkitehtuurista (ss. 674-686)
- db 3/1970: Wohnen an Gemeinschaftshöfen 1+2, aiheina Bengt Lundstenin Kortepohja ja Hakunila-Vaarala
- db 8/1971: Helsinki – Stadtplanung und eine Konzerthalle, artikkeli Helsingin Töölönlahdesta ja Finlandia-talosta (ss. 861-868)
- db 8/1971: Ein Dorf stirbt im Wohlstand: Merdingen bei Freiburg/Br. (yksi kirjoittajista)
- db 12/1978: Hotel Rosendahl in Tampere (ss. 34-38)
- db 5/1981 Suomi-teemanumero, Pertiltä artikkeli Ein finnischer Architekt – Aarne Ervi (ss. 24-27)
- db 10/83: Fenster am Haus, artikkeli Kimmontien kotitalon mm. ikkunaratkaisuista
- db 2/1994: Lachende Streichholzschachteln, artikkeli Helsingin Käpylästä (ss. 112-115)
- db 6/2015: Warum jetzt, warum hier? (kommentti Helsingin Guggenheim-museohankkeeseen)
Kuvat Ervi-artikkelista 1968: Tapiolan Heikintori sekä voimalaitoksia. Voimalaitoskuvat Eero Troberg. Pertti sai artikkelin irrotettua myös erikoispainokseksi:
Töölönlahti- ja Finlandia-talo -artikkelin (1971) osan valokuvista otti Pertin veli Yrjö Solla:
Deutsche Bauzeitungin (db) Suomi-teemanumeron kansi ja kirjoittajat (1981) sekä Matti Rinteen arvio (Ilta-Sanomat 14.5.1981):
Kuvat artikkelista, jonka aiheena on Kimmontien paritalon saneeraus, pääpaino ikkunoissa (1983). Tähän on pakko kommentoida, että kauniiden ikkunoiden avaaminen pesemistä varten on melkoisen hankalaa…
Tapiolan keskusta rakentuu: Heikintorin ohjelmointi ja tavoitteet – Rakennustekniikka 1968:9
Raportti rakennetusta ympäristöstä, Aarne Ervin arkkitehtuuria, Suomen Arkkitehtiliitto, 1970 – kirjan toimittaja. Pertti avasi kirjan tarinaa tässä artikkelissaan.
Kuvissa alla:
Kirjan julkaisutilaisuus Villa Ervissä, Arkkitehtuuriuutiset 20/1970, valokuva Markus Leppo.
Kirjan saamia arvioita 1970.
Matkaraportit mm. arkkitehtuuriseminaareista Unkarissa 1978 (Arkkitehtiuutiset 19/78) ja Tsekkoslovakiassa 1979 tai 1980
Raportti asuinympäristösymposiumista “Wohnen heute und morgen” – asumisen laadun kehittäminen teollisin menetelmin – Arkkitehtiuutiset 12/79
Ervi Memorial Lecture (muistoluento Aarne Ervistä), University of Manitoba, Winnipeg, Kanada 1979 – luennon pitäjäksi pyydettiin alunperin Reima Pietilää, mutta hän suositteli Perttiä. Isäntänä Winnipegissä oli liikemies ja Suomen kunniakonsuli Robert P. Purves, johon Pertti oli yhteydessä myöhemminkin. Matkalla Pertti tutustui myös Chicagon, New Yorkin ja Montrealin arkkitehtuuriin.
Kuvia luennosta ja sen valmisteluista sekä Pertin valokuva New Yorkista:
Arkkitehtuurikilpailut, 1981 (Safan esite,16 s.) – toimittajana
Finnische Schul- und Universitätsbauten von Aarne Ervi – kirjasessa noin 1980-luvun alusta, ei tarkempia tietoja
Teollinen asuntorakentaminen vanhoissa kaupungeissa Bauhaus-seminaarien aiheena – Arkkitehtiuutiset 11/82
Bauhaus (raportti Weimarin kollokviosta 1983) – Arkkitehtiuutiset 13/83
Kylä elää – Maaseututaajamien suunnittelu- ja peruskorjausseminaari 1983, Suomen Arkkitehtiliitto / Kunnallispaino 1984 – kirjasen toimitus arkkitehti Jukka Turtiaisen kanssa. Pomarkussa pidetty seminaari poiki näyttelyn Pelastuuko kyläkuva?, joka oli esillä loppuvuonna 1983 muun muassa rakennustaiteen museossa (nyk. Arkkitehtuuri- ja designmuseo).
Kirjan kansi ja Pertin kuva Pomarkun kylän raitilta:
Vanhojen linnoitusten uudet toiminnot – Suomenlinna-aiheinen esitelmä SEV-maiden rakennusalan konferenssissa Ostravassa (Tsekkoslovakia) 1984. Samassa yhteydessä Pertti oli seurantajäsenenä rakennusministerien kokouksessa. Kokouskieli oli venäjä, joten hän sai matkalle tulkin mukaan.
Teollinen rakentaminen vanhassa kulttuuriympäristössä – Betonituote-lehti 3/84 (ss. 64-69)
Teollinen talonrakennus 1986-91 (Teknologian kehittämiskeskus TEKES) – Pertti oli yksi kirjoittajista, julkaisu noin 1986
Miljöö 2000 tutkimusraportti 1986 (pdf) – TEKES, yhdessä Jaakko Laapotin ja Eero Valjakan kanssa
Miljöö 2000 -viitesuunnitelma 1990
Asuntorakentamisen muutos (Housing in Change / Wohnen im Wandel): Miljöö 2000 -projektin raportti (Ympäristöministeriö / valtion painatuskeskus) 1991 – toimituskunnassa
Arkkitehtikilpailuilla on Suomessa arvostettu asema – Helsingin Sanomat / Alakerta 24.1.1985
Vuoden 1985 mielipidekirjoituksen kuvaan Pertti oli liittänyt 30 vuotta tuoreemman kuvan db-lehdestä:
Helsinki, Tochter der Ostsee – tämä lienee jo aikaisemmin mainittu esitelmä Helsingistä Hampurissa 1987
Kokemuksia Bauhausin syntysijoilta – Tiili-lehti 2/1988 (teemanumero Pohdintoja arkkitehtuurista, ss.2-9)
Raportti kansainvälisestä suunnitteluseminaarista “Miten panna elementti soimaan” – arkkitehtiuutiset 2/88
Arkkitehdit ja arkkitehtuurikilpailut (kirjassa Arkkitehdin työ : Suomen Arkkitehtiliitto 1892-1992, Rakennustieto 1992) ss. 168-281
Dessauta jälleenrakennetaan suomalaisin suunnitelmin – Arkkitehtiuutiset 12/93 ss. 27-29
Europa-Huis Development Project / Finnish Remarks on the Draft / Europa-Huis for the Nineties – kirjoitus liittyi jo mainittuun Europa Huis / Europahouse / Europa House -hankkkeseen
Käpylä 1923 – Dessau 1993: Der neue Baugedanke / The new idea of building (julkaisussa TOPOS (European Landscape Magazine) 7/1994) – yhdessä Pentti Peurasuon kanssa. Alla artikkelin 1. sivu:
Exwost-Projekt Dessau-Nord / tutkimussuunnitelma “Der neue Baugedanke” – ohjelma asukkaiden tukeen ja osallistamiseen, yhdessä Esko Enkovaaran kanssa (Steel Building Systems SBS / Rautaruukki 1995)
Dessau Nord, teräsrunkoiset asuintalot – luento Teräsrakentaminen 95 -päivänä 28.11.95. Pertti esitteli talot myös Teräsrakenne-lehdessä 4/95.
Musiikkitalo uhkaa kaupunkikuvaa – HS Vieraskynä 9.5.1998
Talojen sijoittelusta on puhuttava – HS Mielipide 22.6.1998
Musiikkitalokilpa vailla vaihtoehtoja – HS Vieraskynä 4.12.1999
Renovierung / Modernisierung – esitelmä Europa-Huisin tapaamisessa Hampurissa 8.10.1999
Johdantokurssi saksalaisen rakentamisen käytäntöihin rakennusalan jatko-opiskelijoille – Tampereen teknillinen korkeakoulu, Edutech, 2000
Tennistä Suomenlinnassa – Suomenlinnan verkkopalloseuran 70-vuotiskirjanen, toimitus (2008)
Miksi Helsingin ominaispiirteitä hävitetään? – Helsingin Uutiset / Mielipide 4.3.2007
Kaavoittaja ei ymmärrä Käpylän osien eroja – HS mielipide 31.10.2007.
Noin vuodesta 2006 Pertti osallistui aktiivisesti keskusteluun Länsi-Käpylän uudesta asemakaavasta. Länsi-Käpylä samaistettiin Pertin ja monen muun alueen asukkaan mielestä virheellisesti Puu-Käpylään. Tiukka suojelu olisi estänyt talojen omistajien pyrkimykset kohentaa rakennuksia esimerkiksi rakennusten ikään sopivin terassein tai piharakennuksin (HS:n artikkeli aiheesta 28.5.2006). Uusi kompromissikaava tuli voimaan vuonna 2018. Sen jälkeen Pertti taisteli kaupungin suuria tontinvuokran korotuksia vastaan, muun muassa Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen kanssa.
Kuvassa Pertin visio Länsi-Käpylän täydennysrakentamisesta. Etelässä Kimmontien ja pohjoisessa Sariolantien rajaamaan kotikortteliin Pertti piirsi italialaistyyppisen keskuspuiston.
Aallon Marmoripiha avoimeksi – HS Mielipide 3.10.2010
Aarne Ervin kanadalainen järvisauna ja muita kohtaamisia – Suomen rakennustaiteen museon (MFA) näyttelyesite talvi-kevät 2010-11. Pertti muisteli muun muassa vuoden 1979 Ervi-muistoluentomatkaansa.
Töölönlahden alue voidaan vielä säilyttää – HS Mielipide 3.6.2013
Arkkitehtuurikilpailu on Guggenheimin keppihevonen – HS Mielipide 15.1.2014
Kruunuvuoren siltaan ei pidä investoida enempää – HS Mielipide 2.8.2014
Lainsuojaton paritalo – SAFA blogi 24.11.2015
Pertin haastattelu Länsiväylä-lehdessä 9.7.2022 – aiheena ostoskeskus Heikintorin tulevaisuus. Pertti olisi ilahtunut tiedosta, että Heikintori aiotaan peruskorjata – vaikkakaan ei hänen ehdottamaansa liikuntakäyttöön.
Kuvat alla:
Pertin vuoden 2022 joulukortti, jota hän lähetti muun muassa Espoon päättäjille.
Länsiväylän artikkeli (myös numeron pääkirjoitus käsitteli Heikintoria).
Tennisseuran kiitokset Pertille.
Vapaa-aikaa ja vaikuttamista
Urheilija
Nuoruuden jääpallouran jo mainitsinkin alussa. Luistimet pysyivät Pertillä jalassa vielä kahdeksankymppisenäkin.
Väliin mahtui muutama vuosi myös rullaluistelua. Tässä ollaan vuodessa 1994:
Kuten mainittua, Pertti innostui purjehduksesta jo Lahden Vesijärvellä. Vuosinä 1970-75 isäni omisti pohjoismaisen kansanvene eli folkkarin F-21 Marjatta, rekisteritietojen mukaan arkkitehti Antero Markelinin kanssa. Sillä perheemme teki hienoja kesäretkiä aina Käpylään muuttoon asti. Marjatan venepaikka oli pursiseura Merenkävijöiden Särkkä-saarella ja Pertti oli seuran ainaisjäsen.
Pertti muisteli myös kahta pitkää purjehdusreissua ystävien venekunnissa: Rotterdamista Helsinkiin 1980-luvulla sekä Ahvenanmaan-kierros vuonna 1997. Mieluisa kohde oli myös Suomen Arkkitehtiliiton hallinnoima Villa Oivala Helsingin Villingissä.
Kuvissa alla Pertti on Särkällä noin 1980-luvulla, ruoripinna käsissä v. 2018 ja viimeiseksi jääneellä vierailulla Särkän ravintolassa v. 2022.
Myös tenniksen Pertti aloitti jo Lahdessa oppikouluikäisenä. Alkuvuosinaan Saksassa hän sai tenniksen opettamisesta elantoakin.
Pertti kuului Suomenlinnan verkkopalloseuraan 1960-luvulta alkaen ja oli sen puheenjohtajana 2002-07. Pertin 70-vuotisjuhlat pidettiin Suomenlinnan kunnostetulla kentällä. Hän myös suunnitteli seuran pukuhuonetilojen uusimisen linnoituksen Kaponieeri C44 -holvitloihin.
Suomenlinnalaisten kanssa vanhempani tekivät monet tennismatkat Viroon ja Latviaan. Pertin yksi aktiivinen tennisvaihe koitti kahdeksankymppisenä, kun tuttu nelinpeliporukka kohtasi Helsingin Talissa kahdesti viikossa. 2000-luvun alussa Pertti toimi monena vuonna IPP Open -tennisturnauksen vapaaehtoisena autonkuljettajana.
Kuvat alla:
Vuonna 2012 Pertti vietti viikon Ylläksen murtomaaladuilla Bruno ja Eva Eratin ja heidän sveitsiläisten ystäviensä kanssa.
Tennistä Suomenlinnassa -kirjasen kansi (2008).
Nelinpeliseuruetta vahvistuksineen Talin kentällä vuonna 2013, oik. Pertti Solla, Raimo Riikonen, Kalervo Artema, Antero Karvinen ja tuntematon.
Tennismatkalla Saarenmaalla vuonna 2000, Kalervo Artema ja Pertti oikeassa laidassa.
Pertin ja verkkopalloseuran yhteinen juhlakutsu v. 2002.
Kulttuuri- ja arkkitehtuurimatkoja
Monet matkoista onkin jo mainittu edellä tai Pertin kirjoittamissa nettiartikkeleissa. Luonnollisesti myös äitini kotiseuduille Lounais-Saksan Freiburgiin matkattiin säännöllisesti. Siskoni luokse Italiaan toki myös!
Tässä joitakin Pertin arkistoista löytyneitä muita matkoja:
Pertti teki vuonna 1965 risteilymatkan Välimeren historiallisiin kohteisiin, muun muassa Istanbuliin, Ateenaan ja Ranskan rannikolle. Äitini jäi kotiin kolmen pikkulapsen kanssa – sellaiset olivat ajat silloin.
1980-luvulla vanhempani olivat mukana monilla Kulttuurivihkot-lehden järjestämillä matkoilla. Kohteina olivat ainakin Georgia (silloin Gruusian neuvostotasavalta), Kreikka, Portugali (1986) ja Egypti (1987). Monet kulttuurin ammattilaiset tulivat matkoilla tutuiksi.
2000-luvulla Pertti ja äitini osallistuivat useille Alvar Aalto Gesellschaftin vuosikokousmatkoille. Kyseessä on saksankielisten arkkitehtien Munchenissä vuonna 1994 perustama yhdistys, joka edistää Alvar Aallon töiden tunnettuutta ja suojelua. Kohteita olivat ainakin Pariisi (2007), Wien (2010), Bologna (2013), Viipuri (2014, osana Helsingin vuosikokousta), Porto 2017 ja Berliini 2019.
Kuvat alla:
Pertti Egyptissä vuonna 1987.
Pertin noin 1980-luvulla ottamia kuvia Välimeren rannan seuduilta.
Italiassa siskoni luona sadonkorjuussa.
Viimeiseksi jäänyt Italian-matka vuonna 2022, kuva Thomas Wachter.
Kielet, musiikki ja tietotekniikka
Pertti aloitti eläkeläisenä espanjan opinnot työväenopistossa – pystyäkseen paremmin kommunikoimaan espanjalaisen “vävypojan” ja tämän sukulaisten kanssa.
Vuonna 2005 Pertti haki mukaan Ylen seurantasarjaan Talo Italiassa, oppiakseen Italiassa asuvan siskoni perheen kieltä. Valitettavasti häntä taidettiin 73-vuotiaana pitää liian vanhana.
Pertti innostui helposti uuden tietotekniikan mahdollisuuksista ja oman toimiston laitteet vaihdettiin säännöllisesti uusimpiin. Hänen ensimmäinen kännykkänsä 1990-luvulla herätti suurta ihmetystä Dessaun hankkeen kollegoissa. Älypuhelimella Pertti hoiteli asioita aivan loppuun asti.
Pertin lapsuuden perheellä ei ollut varaa musiikkiharrastukseen – mutta eläkeläisenä hän intoutui opettelemaan djemberummun soittoa. Rytmi oli isälläni aina verissä eikä häntä tarvinnut tanssilattialle houkutella. Tässä 80-vuotiaan iloa:
Mielipidekirjoitukset ja kirjeet
Pertin julkaistuja mielipidekirjoituksia on listattu edellä. Hän kirjoitti eläkevuosinaan myös rohkeasti tärkeiksi kokemilleen ihmisille, kuten Jörn Donnerille, Ilkka Niiniluodolle, Sixten Korkmanille ja Alexander Stubbille. Osa kirjeistä jäi pöytälaatikkoon, osa johti eteenpäin. Vastaanottajien lista on hyvin miehinen – se kertonee Pertin sukupolven miesten asenteista yleisemminkin.
Pertin arkistoista löytyi runsas määrä ehdotuksia mielipidekirjoituksiksi. Aiheita riitti: Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus (kuten Musiikkitalon sijainti, Kalasataman ja Triplan alueen kritiikki, jo mainittu Länsi-Käpylän kaavoitus), asuntorakentamisen laatu Suomessa, vau-arkkitehtuurin kritiikki, EU:n Uusi eurooppalainen Bauhaus -hanke, eläkeläisten oikeudet, terveydenhuollon tila, Suomen 2019 hävittäjäpäätöksen kritiikki, ydinvoimaa vastaan, huoli luonnon tilasta sekä Ukrainan jälleenrakentaminen.
Kimmontien talo- ja pihajuhlat
Pertti oli luonteeltaan todella sosiaalinen ja nautti juhlien isännöinnistä.
Hänen arkistostaan löytyi alla oleva lista Länsi-Käpylän kotitalossa ja sen pihassa pidetyistä juhlista. Äitini rooli kaikkien näiden järjestelyissä oli aivan kriittinen.
- 1974 talon maakellarin kaivuutalkoot ja juhlat
- 1976 äitini 40-vuotisjuhlat ja talon 1. harjannostajaiset
- 1982 sisarusteni yhteiset ylioppilasjuhlat
- 1982 Pertin 50-vuotisjuhlat ja talon 2. harjannostajaiset
- 1986 Kuuba-juhlat: Fiesta tropicana
- 1997 veljeni 1. lapsen ristiäiset
- 1986 äitini 50-vuotisjuhlat
- 2005 vanhimman lapsenlapsen ylioppilasjuhlat
- 2011 äitini syntymäpäivät teemalla “50 vuotta Suomessa”
- 2012 Pertti 80-vuotijuhlat, joita varten pihaan tuotiin pizzauuni Italiasta
- 2019 vanhempieni timanttihääjuhla (kultahäitä oli juhlittu vuonna 2009 Saksan Freiburgissa)
Kuvat alla:
Perhejuhliemme suosikkilaulaja Ilkka Merivaara eläytyy Pertin 50-vuotisjuhlissa.
Vanhempani tanssivat äitini 50-vuotisjuhlissa.
Pihassa vieraana saksalaisia arkkitehtuurin opiskelijoita professori Hans Dreherin kanssa vuonna 1990.
Pertti savustaa lohta 1990-luvun lopulla.
Tenniskakku Pertin syntymäpäivänä vuonna 2011.
Pertti pitää puhetta 80-vuotisjuhlissaan.
Pertti eturivissä lapsenlapsen puolison 30-vuotisjuhlissa Katalonian Cabrilsissa 2018.
Kuvissa Pertin syntymäpäiväkutsut vuosilta 1982 ja 2012:
80-vuotispäivilleen Pertti laati oman teesinsä (karsimani valikoima):
- Urheilu ei ole enää rehellistä urheilua, vaan fanien viihdyttämistä sponsorien ehdoilla.
- 1940-luvun lopulla meillä oli maailman paras esimerkki teollisesta rakentamisesta, nyt enimmäkseen massatuotantoa urakoitsijoiden ehdoilla.
- Nykyinen pilvenpiirtäjähuuma palvelee ainoastaan ihmisistä ja ympäristöstä piittaamattomia investoijia.
- Helsingin Kauppatori on komea julkinen tila – se ansaitsisi oikean torin vihanneksineen ja kalakauppiaineen, entiseen tapaan.
- Ennen olivat laivat puuta ja miehet rautaa. Nyt ovat laivat muovia ja miehet – läppäreitä ja navigaattoreita.
Pertti arvosti myös pienempiä perhepiirin juhlia. Sain häneltä sähköpostiviestin kuusi päivää ennen hänen kuolemaansa:
Hyvää iloista pääsiäistä ja retkeä maalle. Tervetuloa sunnuntaina Ritan perinteiselle pääsiäistapaamiselle!
Munataisto on pääsiäisbrunssin tärkeä osa – kuvassa vuonna 2014:
Aktiivisena loppuun asti
Pertin toiveena oli pitkään koota kirja töistään ja kirjoituksistaan. Eläkeläisenä isäni luki – oletettavasti uudestaan pitkän tauon jälkeen – muun muassa filosofi Oiva Ketosen ja arkkitehtien Juhani Pallasmaa ja Aulis Blomstedtin kirjoituksia. Hän perehtyi laajemminkin arkkitehtuurin, erityisesti modernismin kauden historiaan ja oppeihin. Se oli Pertille tapa katsoa omaa työtään ja omaa alaansa ikään kuin uusin silmin.
Pertillä todettiin vuonna 2016 vakava imusolmukesyöpä, josta hän toipui lähes ihmeen kaupalla.
Kuvassa Pertin viimeiseksi jäänyt hiihtoretki Helsingin Paloheinässä vuonna 2021:
Syövästä toipumisen jälkeen Pertin into kirjata elämänsä vaiheita vain kasvoi. Vuonna 2020 me läheiset saimme Pertin suostuteltua omien nettisivujen tekoon.
Pertille arkkitehtuurin ja rakentamisen ekologisuus oli 1990-luvulta lähtien yhä tärkeämpää. Hänen papereistaan löytyi Eko-Safan (tai sen edeltäjän) tietoja jo 1970-luvulta sekä saksalainen esitelmä ympäristön saastumisesta vuodelta 1971. Pertin pitkäaikaisia ystäviä olivat ekorakentamisen edelläkävijä Suomessa, arkkitehti Bruno Erat (1939-2023) sekä tekniikan tohtori Eero Paloheimo.
2010-luvulla Pertti uppoutui yhteiskunnalliseen kirjallisuuteen. Käsissä kuluivat muun muassa Yuval Noah Hararin, Thomas Pikettyn ja Sixten Korkmanin teokset. Tekoälytutkija Timo Honkelan kirjaan Rauhankone Pertti palasi useaan otteeseen.
Pertti pysyi toimeliaana aivan viimeisiin elinviikkoihinsa asti. Hän seurasi esimerkiksi arkkitehtuurialan webinaareja ja oli yhteydessä saksalaiseen Frauenhofer-tutkimuslaitokseen vielä alkuvuonna 2023.
Huumorintajuakin löytyi. Alla on pilapiirros, josta löytyi lukuisia kopioita Pertin arkistosta. Keinujen alla lukee: Rakennuttajan toive, arkkitehdin ehdotus, rakennesuunnitelijan ehdotus, viranomaisten hyväksymä, rakennusliikkeen toteutus, vikakorjaussaneerattu.
Nostan tähän tekstin loppuun Pertin muutaman pohdinnan, jotka löysin hänen arkistoistaan:
Mitkä ovat arkkitehdin ja arkkitehtuurin vaikutusmahdollisuudet, jos tavoitteena on yhteiskunta, joka tukee ihmisten ja ympäristön hyvinvointia? Miten arkkitehtuuri voisi osaltaan torjua niitä kielteisiä seurauksia, joita ihmiset ja yhteiskunta itselleen aiheuttavat? (2017)
Julkilausumat, vetoomukset ja raportit eivät riitä, ellei niitä kytketä käytännön todellisuuteen. (2017, tiivistys minun)
Tutkimustieto yhteiskunnallisesta muutoksesta on saatava ohjaamaan arkkitehtuuria. Yksi keino tämän toteuttamiseksi on oikein ohjattu koerakentaminen. (2020)
Näihin Pertti Solla yritti omilla töillään ja omalla tavallaan uransa aikana vastata.
Ja vielä aivan lopuksi muutama kuva:
Potretti Helmi-äidin kutomassa villapaidassa mahdollisesti 1970-80-luvun taitteesta, kuva Markus Leppo.
Anna-tyttären elämänpuu-kankaan vierellä vuonna 2022.
Seuramiehen tarinat eivät loppuneet ja usein oli punaviinilasi käden ulottuvilla, kuva Thomas Wachter.
