Eero Valjakan ja minun suunnittelema puurakenteinen rivitalokohde Lahden Eurooppa valmistui vuonna 1993 osana eurooppalaista Europahouse-yhteistyötä. Tavoitteina olivat muun muassa rakennuskustannusten hillintä ja ilmastonmuutoksen haittoja vähentävä rakentaminen. Kohde oli osa Lahden vuoden 1993 asuntomessuja.
Miksi keskikokoiseen suomalaiskaupunkiin valmistui vuonna 1993 Eurooppa -niminen rivitalokohde?
Alkusyyt löytyvät vuodesta 1989. Silloin pidettiin arkkitehtien kansainvälinen IKAS / ICAT -kongressi viimeistä kertaa (kirjoitin IKAS / ICATista tässä artikkelissa). Noiden kongressien kantava voima, Hampurin Taideakatemian arkkitehtuurin professori Jos Weber oli kuitenkin edelleen vakuuttunut kansainvälisen yhteistyön tarpeesta.
Vuonna 1990 hän kutsui kokoon yhteistyöstä kiinnostuneita eurooppalaisia tahoja. Ensimmäiset osallistujat olivat hollantilaisia. Kiinteinä yhteistyökumppaneina olivat etenkin hollantilaiset rakennuttajat ja urakoitsijat hyvin käytännönläheisine tavoitteineen.
Myöhemmin tuli mukaan tahoja myös Saksasta, Tanskasta ja Suomesta. Hankkeen kieli vaihtui englanniksi ja nimeksi Europahouse. Alkuperäinen hollanninkielinen nimi Europa-Huis kulki englanninkielisen nimen rinnalla.
Jos Weberin tavoitteensa oli kansainvälinen yhteistyö, joka muotoilisi ja ratkaisisi suunnittelun ja rakentamisen kysymyksiä niin, että tuloksissa olisi optimoitu yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ekologiset näkökulmat.
Yhteistyön avuksi otettiin Europahouse-säätiö (Stichting Europahouse). Sen tavoitteeksi tuli suunnitella ihmisten tarpeiden mukaisia asuntoja sekä rakentaa koekohteita Euroopan asuntomarkkinoille. Tavoitteena olivat entistä paremmat ja joustavammat asunnot tuolloisia kustannuksia edullisemmin.
Mukana oli neljästä maasta rakennuttajia, suunnittelijoita, tutkijoita, urakoitsijoita ja tuotevalmistajia, jotka halusivat yhdessä kehittää asuinrakennusten suunnittelua, korjaamista, tuotantoa ja tuotteita. Säätiö toimi vuoteen 2014 asti.
Yksi esimerkki Europahouse-kohteista on Helsingin Aurinkolahteen vuonna 2004 valmistunut As. Oy Helsingin Aurinkorivi, arkkitehtina Ulpu Tiuri. Ehdotus voitti Europahouse-yhteistyön puitteissa jo vuonna 2000 järjestetyn suomalaisen kutsukilpailun. Alla olevassa asemakaavakuvassa kohde eli kilpailun tulos ei vielä näy.
As. Oy Aurinkorivissä pihakortteli järjestyy puolijulkisen piharaitin ympärille, johon asuntojen kuistit liittyvät. Kuten alla toisesta kuvasta näkyy, paritalojen puoliskot ovat keskenään erilaisia, koska tavoitteena on rakennusten ja asuntojen muunneltavuus ja avoin rakentaminen. Tulevat asukkaat saivat myös valita asuntonsa pohjaratkaisun kolmesta vaihtoehdosta.
Olin mukana monissa säätiön tapaamisissa Hollannissa, Saksassa ja Suomessa 1990-luvulla. Tapaamisia oli lukuisia, esimerkiksi kesällä 1993 pidettiin yksi Europahousen konferensseista ja syksyllä Europa-Huis-Renovation -tapaaminen Helsingissä.
Suomen VTT:n raportti vuodelta 1994 kutsuu Europahousia tutkimusprojektiksi. Se johti kuitenkin lukuisien asuintalokohteiden saneeraukseen ja rakentamiseen – muun muassa Lahteen. Syksyllä 1996 oli Helsingissä hollantilaisten, saksalaisten ja suomalaisten osallistujien kaksipäiväinen tapaaminen ekskursioineen.
VTT julkaisi myös vuonna 1997 raportin Europahousesta nimellä Eurooppatalo, Europahouse, Europa-Huis, Europa-Haus. Sen kirjoittajat olivat Asko Sarja, Ulpu Tiuri ja Soili Miekkala.
Lahden Eurooppaan päästään kohta – mutta sitä ennen käyn läpi Europahouse-yhteistyön viralliset tavoitteet. Teksti on vuoden 2000 esitteestä (kuva alla, myös kappaleen kuvat ovat esitteestä). Tässä vaiheessa Suomesta oli mukana iso joukko toimijoita:
Suomen Kiinteistöliitto ry (joka koordinoi Suomen ryhmää), Ympäristöministeriö, TEKES, Työtehoseura ry, VTT Rakennustekniikka, Valtion asuntorahasto ARA, Helsingin kaupungin Kehittämistoimisto, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT, Asuntosäätiö, NCC Finland, Skanska, Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri sekä oma toimistoni Arkkitehtitoimisto Pertti Solla.
Suomen osuuden koordinaattorina toimivat minun jälkeeni professori Asko Sarja VTT:stä ja myöhemmin Ukko Laurila Suomen Kunnallisliitosta.
Europahousen tavoitteet
Europahouse-yhteistyö pyrkii parantamaan kohtuuhintaisen asumisen laatua hyödyntämällä osallistujamaiden yhdistettyä tietoa ja taitoa, ottaen samalla huomioon rakentamisen kansalliset ominaispiirteet.
Yhteistyön tavoitteena on:
- Kehittää asumisen laatua: tulevaisuusarvoa, kestävyyttä, terveellisyyttä, ympäristöystävällisyyttä, energian säästöä, korjattavuutta ja mukautuvuutta uusiin vaatimuksiin asunnon elinkaaren aikana.
- Parantaa rakennustekniikkaa ja rakentamisen taloudellisuutta yhdistämällä eri maiden edullisimpia tuotteita ja kehittyneintä valmistusteknologiaa.
- Laatia ympäristön, energian käytön ja ylläpidon huomioon ottavia, kansalliset määräykset ylittäviä, konkreettisia suosituksia ja standardeja.
Europahouse-säätiö laatii yhteiseurooppalaisia suunnitteluohjeita ja laatukriteerejä asumisen laadun kohottamiseksi kustannuksia nostamatta tai niitä jopa laskien myöntää sertifikaatteja eli ”Europahouse”-tuotemerkkejä vaatimukset täyttäville rakennuskonsepteille ja -järjestelmille, tuoteryhmille, tyyppitaloille sekä yksittäisille suunnitelmille ja rakennuksille, koordinoi koerakennuskohteita eri Euroopan maihin sekä järjestää vuosittain kansainvälisen tapaamisen.
Tulokset
Europahouse-ryhmän työ on jatkunut kohta kymmenen vuotta. Keskeisimpiä tuloksia ovat Europahouse-suunnitteluohjeet ja Europahouse-tuotemerkki laatukriteereineen. Laajan koerakennustoiminnan kautta on syntynyt suuri määrä erilaisia toteutusesimerkkejä ja mittavasti kokemustietoa. Europahouse- yhteistyön toteutuneet tulokset antavat lisäarvoa kaikille asuinrakennushankkeen osapuolille.
Hyödyt
Päättäjille:
Yhteiskunnallinen kestävyys, erilaisten asukkaiden muodostaman yhteisön tasapaino sekä markkinoille sopiva asuntomäärä. Kaupunkien ja kylien elinvoimaisuus saavutetaan kehittämällä tasapainoisia asuntoalueita, joissa yhteisön rakenne on vakiintunut. Tämä vaatii tarpeisiin ja sosiaalisiin suuntauksiin mukautuvan asuntokannan.
Rakennuttajille:
Asuntojen käytettävyys, arkkitehtoninen ja tekninen laatu sekä ekologinen kestävyys, kuten energian säästö ja hyvä tulevaisuusarvo.
Suunnittelijoille:
Kriteereitä noudattaen rakentaminen saadaan sopimaan hyvin ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä saavutetaan toimiva ja tarkoituksenmukainen arkkitehtuuri, asuttavuus, joustava muunneltavuus sekä tekninen ja ekologinen laatu.
Rakentajille ja tuottajille:
Laatujohdettu, taloudellinen, tehokas ja kysyntään vastaava tuotanto.
Omistajille ja ylläpitäjille:
Asukkaiden tyytyväisyys, asuntojen käyttökelpoisuus, taloudellisuus ja helppo kunnossapidettävyys, valitusten minimointi ja muuttojen vähyys.
Asukkaille, omistajille ja vuokralaisille:
Hyvät asuinolosuhteet sekä edullinen, hyvä ja terveellinen asumistapa.
Europahouse-kriteerit
Europahouse-sertifinoidussa rakennuskohteessa korostuvat muun muassa seuraavat ominaisuudet:
- paikalliset ominaispiirteet ja asukkaiden yksilölliset vaatimukset on otettu huomioon
- monikäyttöisyys ja soveltuvuus erilaisille kohderyhmille
- ekologinen kestävyys ja huoneilman terveellisyys
- tulevaisuusarvo, paremman laatutason toteutusmahdollisuus
- tuotteiden, teknologian ja rakentamisen organisoinnin eurooppalainen yhteistyö.
Kokonaisuutena sertifioitua Europahouse-uudisrakennusta luonnehtii lisäksi:
- pohjapiirroksen vapaus ja muunneltavuus
- laajennettavuus ja täydennettävyys
- vapaa jänneväli asunnon sisällä.
Alla oleva kuva on esimerkki muunneltavuudesta. Lahden Eurooppa -kohteen huoltorakennuksen tilat olisi mahdollista käyttää joko asuntona tai 2020-luvulla yleistyneinä etätyötiloina.
Europahouse-sertifioitu korjaushanke taas täyttää lisäksi seuraavat vaatimukset:
- olemassa olevan rakennetun ympäristön ja rakennuksen ottaminen korjaustyön lähtökohdiksi
- asunnon omistajien ja vuokralaisten osallistuminen korjauksen suunnitteluun
- korjauksen toimivuuden, taloudellisuuden ja kunnon suunnittelu koko käyttöiän ajaksi
- työturvallisuus ja terveellisyys korjaustyön aikana.
Europahouse-korjausrakentamisen tavoite oli “asunto kaikkiin elämänvaiheisiin”.
Lahden Eurooppa noudatti useita tavoitteita
Näillä Europahousen kriteereillä lähdimme liikkeelle kollega Eero Valjakan kanssa. Hän oli yksi jäsen Bauhaus-tiimissämme. Aloimme sittemmin tehdä tutkimuspainotteista yhteistyötä Suomessa, aivan virallisestikin ARK 2001- toimistomme kautta.
Vuosina 1991-92 suunnittelimme puurakenteisen yhdeksän rakennuksen rivitaloalueen Lahden Okeroisten kaupunginosaan osoitteisiin Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12 ja 14. Lahti on entinen kotikaupunkini, joten liikuimme tutuilla seuduilla.
Kohteen virallinen nimi oli Kiinteistö Oy Lahden Eurooppa. Meidän suunnitelmissamme se kulki nimellä Europa-Huis, Lahti, Finnland.
Seuraavassa kuvassa näkyy alueen asemapiirros. Autopaikat kummassakin päässä ovat asemakaavan vaatimusten mukaiset. Kokonaisuutta pehmentää keskellä kaarteleva piharaitti, jonka varrelle asuinrakennusten pihat asettuvat. Yhteiset pihat liittyvät asuntoihin pienten etupihojen kautta.
Lahden Eurooppa otettiin osaksi Lahdessa vuonna 1993 järjestettyjä asuntomessuja. Niinpä kohde noudatti Europahousen elinkaariasumisen mallin kriteereiden lisäksi myös asuntomessujen tavoitteita. Noudatimme myös Suomen sosiaalista asuntorakentamista sääteleviä määräyksiä.
Uutta Lahdessa: talousjätteiden lajittelu
Lahden kaupungin omistama kiinteistöyhtiö hankki keväällä 1991 rakennusluvan 31:n valtion tukeman vuokra-asunnon kohteelle. Kiinteistöyhtiö sai valtion asuntolainaa 95 % hankinta-arvosta. Joka asunnolla on oma pieni etu- tai asuntopiha. Lisäksi piha-alueilla ovat yhteiset istutetut oleskelu- tai peli-/leikkialueet varusteineen eri-ikäisiä lapsia varten, pyykinkuivausalueet ja polkupyöräkatokset.
Lahden Euroopassa toteutettiin ensimmäisen kerran Lahdessa talousjätteiden lajittelu ja kompostointi. 1990-luvun alussa lajittelu ei Suomessa ollut vielä valtavirtaa, vaan useimmat jätelajit päätyivät kaatopaikalle.
Lahden Eurooppa -kohteessa on nettoneliöitä yhteensä 1840 m2. Lisäksi kullakin asunnolla on 5 neliömetrin lämmin varastotila. Yhteistiloja on yhteensä 143 m2, kuten talotekniikan asennus- ja huoltotilat sekä saunat pesu- ja pukutiloineen (87 m2). Huoltotilojen rakennuksen toisessa päässä on 2h + k + kh / 60 m2 asunto, jonka vaihtoehtoista käyttöä esitellään tässä tekstissä jäljempänä.
Asunnot ovat yksi- tai kaksikerroksisissa rivitaloissa. Jälkimmäisten asunnoissa on kolme tai neljä tasoa. Asuntojen koot ovat 40, 42, 50, 60, 82 ja 104 m2.
Kolme seuraavaa kuvaa esittelee nelitasoisen rakennustyypin ratkaisuja. Alla näkyy 104 m2 suuruisen asunnon (neljä huonetta, keittiö, kylpyhuone ja erillinen WC) erikoisratkaisu, joka tehtiin kahteen päätyhuoneistoon. Muut kolme nelitasoista asuntoja ovat 3h + k + kh + wc / 82 m2.
Alla on ote Etelä-Suomen Sanomien artikkelista 18. marraskuuta 1992. Jutun kuvatekstissä sanotaan osuvasti “Vaakalauta sulaa maisemaan”.
Pajapellon messutaloille rakennuslupa
(Eero) Valjakan mukaan Pajapellossa halutaan jatkaa suomalaista puutaloperinnettä. Tavoiteena on vaatimattomuudessaan arvokas elinympäristö puufunktionalismin hengessä. Rinnetontilla on korkeuseroa kahdeksan metriä. Tämä on pakottanut porrastamaan asuntojen sisätiloja ja tuonut samalla huonekorkeuksiin vaihtelua.
Teknisen viraston kaupunkikuvaryhmä korostaa, ettei kyseessä ole tavanomainen kaupallinen näyttelykohde ja että rakennukset ovat kokonaisuus eivätkä erillisiä näyttelykohteita. Ne on suunniteltu kestävistä arvoista lähtien ja välttäen yleisöä kosiskelevia muotiaiheita…….. Kohde on jo aiemmin hyväksytty asuntohallituksen koekohteeksi.
Saksalais-suomalais-hollantilaisessa Europa-Huis -projektissa vertaillaan mm. rakennuttamismenettelyjä.
Alla on neljä kuvaa Lahden Euroopan kolmitasoisten asuntojen rakennuksesta.
Alla kuvat yksitasoisesta ratkaisusta.
Laattaperustus ja muut rakenneratkaisut
Suunnittelimme Lahden Eurooppaa yhteistyössä rakennuttajan eli Lahden kaupungin ja urakoitsijan eli Lahden HAKA Oy:n kanssa. Pyrimme mahdollisimman edullisiin ja toimiviin ratkaisuihin.
HAKA:lta vastuuhenkilöinä olivat tekniikan kehitysosaston Vesa Lehtomäki ja Ilkka Romo.
Tärkeimpiä ratkaisuja oli kaksi: Puurakentaminen sekä perustamistapa, johon vaikutti heikko maaperä.
Perustamistavaksi valitsimme kevytsoran avulla kevennetyn laattaperustuksen. Tämä osoittautui paalutusta ja maaperän stabilointia edullisemmaksi.
Kevytsorapatjan päälle tulevan betonilaatan sisään sijoitettiin suojaputkiin vesi- ja lämpöputket. Näin säästyttiin vaakavedoilta huonetiloissa.
Perustamistyöt tehtiin pahimpaan talviaikaan joulu-tammikuussa, joten pakkasilta ja lumelta suojauduttiin siirrettävällä teltalla.
Alla kuvia rakentamisen periaatteista.
Vertailimme erilaisia puurakenteiden vaihtoehtoja, perinteisestä paikalla rakentamisesta puuelementtitoteutukseen. Edullisimmaksi osoittautui niin sanottu pre-cat -menetelmä, jossa rakennetaan valmiiksi mitoitetuista ja työstetyistä puuosista. Rakennesuunnittelijamme mitoitti ja koodasi rungon osat. Puutavaran toimittaja valmisti osat ja toimitti ne työmaalle. Kirvesmiesten tehtäväksi jäi vain liittää valmiit osat oikeille paikoilleen.
Seinien lämpöeristys tehtiin ruiskutettavalla selluvillalla. Ainoastaan vesikatot toteutettiin valmiiksi lämpöeristettyinä elementtiratkaisuina.
Julkisivujen uloin kerros tehtiin henkilönostimien avulla paksusta pohjamaalatusta vaakalaudasta. Kuva alla kertoo talojen rakenteista ja rakennusten tasoista.
Rakennustyöt päästiin aloittamaan lokakuussa 1992, mutta jo seuraavana kesänä oli valmista. Rakennusaikaa tarvittiin vain reilut puoli vuotta.
Paalutuksen välttämiseksi korvattiin kunkin rakennuksen alainen raskas maamassa lecasoralla. Tästä ja talvirakentamisesta huolimatta rakentamisen kokonaishinta oli ns. normaalitasoa eli vain 5 290 mk / asm2. Se oli silloisten vastaavien hankkeiden keskihinnan tasolla, sanoivat hankkeesta vastanneet Haka Groupin asiantuntijat.
Näin vuokrataso saatiin edulliseksi. Se oli 34,25 markkaa / m2 / kk. Koko Suomen asuntojen keskivuokra vuonna 1993 oli 32,70 markkaa, joten Lahden Euroopan taso asettui oli lähellä sitä. Aravatalojen keskivuokra oli 30,32 markkaa (muutin nämä Tilastokeskuksen eurotiedoista).
Mitä kohteelle kuuluu nyt?
Valtion asuntolainoittama Lahden Eurooppa vapautui 30 vuoden jälkeen kaikista lainaan liittyvistä ehdoista. Omistajaksi oli tässä välissä vaihtunut Lahden kaupungin omistama kiinteistökonserni Lahden Talot Oy.
Se myi vuonna 2021 alueen rakennuksineen jyväskyläläiselle sijoitusyhtiö JHS Kiinteistöt Oy:lle, joka kuuluu yritykseen Sijoitusasunnot.com Group Oyj. Yritys ostaa asuinkerrostaloja tai -kohteita, jotka se myy pääasiassa sijoittajille joko nykyisessä kunnossa tai saneerattuina. Tämän artikkelin pääkuva on heidän sivuiltaan peräisin.
Kävin paikan päällä kesällä 2021. Tuntemukseni olivat kaksijakoiset. Yhtäältä vihreys ja juuri maalatut talot yllättivät positiivisesti, mutta toisaalta kaikki oli kuitenkin vähän heitteille jätettyä ja hoitamatonta. Seuraavat kuvat ovat tuolta käynniltä.
Alueen uudelleen käytön rajoitukset vapautuvat 30 vuoden jälkeen eli vuonna 2023, jolloin kirjoitan tätä.
Kolmessa vuosikymmenessä on tapahtunut paljon. Lahdesta on muun muassa tullut yliopistokaupunki – yhdessä Lappeenrannan kanssa. Vuonna 2021 Lahti oli upeasti Euroopan ympäristökaupunki.
Arvelen, että laadukkaiden vuokra-asuntojen kysyntä on Lahdessa suurta. On ikävää, jos Lahden Eurooppa muuttuu sijoitusyhtiön käsissä kovan rahan omistusasunnoiksi, kun kohde olisi mahdollista pitää korkealaatuisina vapaarahoitteisina vuokra-asuntoina.
Käytyäni kohteessa vuonna 2021 pohdin, miten sitä tulisi kehittää ja miten asunnot saataisiin päivitettyä 2040-luvulle asti.
Päätän tämän artikkelin tuolloin ylös kirjaamiini ehdotuksiin:
- Tarkistetaan ja käydään huolellisesti huolellisesti läpi 30 vuoden käytön mahdollisesti aiheuttamat vähäiset viat ja vauriot. Kiinnitetään erityistä huomiota asuntojen ulkovaipan tiiveyteen, mahdollisten vuotokohtien selvittämiseen ja korjaukseen. Tarkistetaan ja tarvittaessa uusitaan kaikkien ikkunoiden ja ovien tiiveydet ja tiivistykset. Puhdistetaan ja tarkastetaan ilmastointikanavat.
- Parannetaan koko alueen ja erityisesti asuntojen asuntojen energiankäyttöä ns. nollaenergian tai hiilineutraaliuden tasolle. Tämä toteutetaan seuraavin toimenpitein:
• Asennetaan kaikille otolliseen ilmansuuntaan oleville katoille koko aurinkoiselle pinnalle aurinkopaneelit joko lämmön tai sähkön tuottamiseksi.
• Asennetaan asunnoista erillään olevien sauna-, huolto- ja tekniikkarakennusten yhteyteen riittävä määrä ilmalämpöpumppuja ja liitetään ne kaukolämpökeskuksiin. Otetaan usein tai päivittäin lämmitettävät saunat lämmöntalteenoton kohteiksi ja kytketään niiden tuotto lämpökeskuksiin.
- Etätyö on koronapandemian seurauksena lisääntynyt valtavasti. Kaikki etätyötä tekevät eivät kuitenkaan halua tai voi tehdä työtä omassa kodissaan. Siksi esimerkiksi Lahden Euroopan huoltorakennuksen kaksi 2H+K asuntoa voisi muuttaa ja varustaa vuokrattaviksi etätyötiloiksi.
Jos mukana on ilman asianmukaista lupaa julkaistuja kuvia, pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostitse. Kuvat poistetaan tarvittaessa.
