Pertti Solla voitti vuonna 1993 yhdessä nuoren suomalaisen a.men -toimiston kanssa asuntorakentamisen kehitys- ja tarjouskilpailun Bauhaus-kaupunki Dessaussa. Vuonna 1995 sinne valmistui kaksi asuinkerrostaloa. Toisesta niistä Sollan toimisto sai Sachsen-Anhaltin osavaltion arkkitehtuuripalkinnon asuntorakentamisesta.
Arkkitehti Pertti Solla kuoli 90-vuotiaana vuonna 2023. Alla oleva teksti on Pertti Sollan kirjoittama. Sen on oikolukenut ja täydentänyt hänen tyttärensä Katja Solla. Kaikkia tietoja ei ole voitu tarkistaa, joten mukaan on voinut jäädä pieniä virheitä tai epätäsmällisyyyksiä. Myös kuvien paikoin kehno laatu on oikolukijan syytä.
Tässä artikkelissa menen viimeisiin käytännön kohtaamisiini Bauhausin kanssa. Elettiin aikaa muutama vuosi Saksojen jälleenyhdistymisen jälkeen.
Bauhausin aloitteesta Dessaun kaupunki järjesti keväällä 1993 kansainvälisenä asiantuntijamenettelynä kaksivaiheisen suunnittelu- ja toteutuskilpailun. Tehtävänä oli täydentävien mallikortteleiden suunnittelu 1800-1900-luvun vaihteessa syntyneeseen vanhaan kaupunkirakenteeseen.
Kyse oli kaikkiaan 120 asunnosta. Korttelit sijaitsevat Dessaun pohjoisosassa Muldvorstadt-kaupunginosassa (vuodesta 2007 Dessau on ollut osa Dessau-Roßlaun kaupunkia).
Nämä Dessaun seudut olivat minulle hyvin tuttuja jo 1980-luvun alusta.
Vuonna 1982 Hannes Meyer -seminaarissa ns. Bauhaus-tiimimme eli Eero Valjakka, Jaakko Laapotti ja minä suunnittelimme täydennysrakentamisen ratkaisuja osittain samoihin kortteleihin. Olen kirjoittanut meidän kolmen suomalaisen Bauhaus-tiimistä oman artikkelin.


Vuoden 1993 kilpailuun kutsuttiin mukaan 12 arkkitehtitoimistoa: pääosa saksalaisia (kaksi niistä Dessausta), mutta myös Tanskasta, Itävallasta ja meidän ryhmämme Suomesta.
Järjestäjänä oli Saksan rakennusministeriö yhdessä Saksan aluetutkimuksen ja aluesuunnittelun laitoksen kanssa. Heidän tutkimushankkeenaan oli ”Kustannuksia ja tilaa säästävä rakentaminen uusissa liittovaltioissa”.
Hankkeen pääkoordinaattorina toimi professori Hans-Günther Burkhardt Hampurista, mutta käytännön koordinoinnin hoiti Dessaussa sveitsiläinen arkkitehti Thomas Wachter. Heistä kummastakin tuli pitkäaikaisia ystäviäni.

Kokeellista kaupunki- ja asuntorakentamista
Kilpailu ja täydennysrakentaminen olivat osa Saksan liittotasavallan ExWoSt-nimistä laajaa tutkimusohjelmaa – joka jatkuu edelleen (tietoa ohjelmasta englanniksi).
Lyhenne ExWoSt tulee sanoista Experimenteller Wohnungs- und Städtebau, suomeksi kokeellinen asunto- ja kaupunkirakentaminen. Sen käynnisti maan rakennusministeriö ja sitä vetää nykyisin BBSR-instituutti (Bundesinstitut für Bau-, Stadt- und Raumforschung).
Saksojen yhdistymisen myötä uusissa osavaltioissa käynnistettiin kaupunkisaneeraus- ja täydennysrakentamishankkeita – usein tiukkojen kaupunkirakenteellisten ehtojen vallitessa. Dessau Nord -projekti kuului niihin. Se oli osa ExWoStin tutkimusaluetta “Kosten- und flächensparendes Bauen in den neuen Bundesländern” eli “Kustannuksia ja alaa säästävä rakentaminen uusissa osavaltioissa”.
ExWoSt–projekti Dessau Nord tähtäsi koerakentamiseen kehitystyön pohjalta. Tavoitteena oli parantaa tietokoneavusteisia suunnittelu- ja toteutusmenetelmiä. Tämä nähtiin niin tärkeänä, että ohjelma lupasi kehityskelpoisia ideoita esittäneelle osallistujalle 80 000 DM tutkimus- ja kehitystukea Saksan rakennusministeriön tutkimusrahoista.
ExWoSt–projekti Dessau Nordin toinen päätavoite oli synnyttää asukaslähtöistä rakentamista uusimmilla teollisilla tuotantomenetelmillä.
Hankkeella oli myös tiukat talousraamit: Rakenteiden neliömetrihinta rajoitettiin 2300 D-markkaan (sis. 15 prosentin ALV). Kokonaiskustannukset ilman tontin hintaa eivät saaneet olla yli 2900 D-markkaa neliömetriltä.
Voittoisa nuorekas tiimi
Meidän kilpailutiimissämme oli minun lisäkseni viisi nuorta osaajaa a.men-arkkitehtitoimistosta: Tommi Grönlund, Tero Halme, Iiro Mikkola, Petteri Nisunen sekä poikani Jaakob Solla. Teimme ehdotuksen arkkitehtuuritoimisto Pertti Sollan nimissä. Vasta Nisunen oli valmistunut arkkitehdiksi, mutta a.men-toimisto oli jo menestynyt esimerkiksi arkkitehtuurikilpailuissa.
Kilpailun ensimmäisessä osassa kukin osallistuja esitteli valitsemansa rakentajaurakoitsijan, joka antaisi arkkitehdin suunnitelmien pohjalta kiinteähintaisen tarjouksen.
Meidän urakoitsijamme oli turkulainen SBS eli Steel Buildings Systems Oy. Se kuului Rautaruukki-konsernin rakennustuoteryhmään (nykyään Rautaruukki on osa ruotsalaista SSAB-teräsjättiä).
SBS:n hieman aikaisemmin toteuttama teräksinen, valtion asuntolainoittama kerrostalo esiteltiin sopivasti db-lehden (deutsche bauzeitung) numerossa 7/93. Tämä referenssi näytti vakuuttavan järjestäjät.
Kilpailun toiseen vaiheeseen valittiin toimistoni ja SBS Oy:n lisäksi viisi toteutusyhteisöä: kolme Saksasta, yksi Tanskasta ja yksi saksalais-norjalainen tiimi.
Heinäkuussa 1993 ehdotusten tekijäryhmät kutsuttiin Dessauhun esittelemään ratkaisujensa sisällöt ja perustelut. Tukenani olivat Rautaruukki-konsernin rakennussektorin johtaja Erkki Leppävuori ja Rautaruukki Deutschlandin johtaja Lauri Malkki.
Rautaruukin esitteen kuvituksena on piirroksia hankkeestamme:


Meidän kilpailutyömme lähtökohtana oli suomalainen esivalmistettu ja osin automatisoitu teollinen teräsrakentaminen. Lisäksi ryhmällämme oli kokemusta asukkaita osallistavasta suunnittelusta.
Esittelimme kilpailuehdotuksemme asiakirjalla Strassenrandhäuser / der neue Baugedanke (suom. Kadunvarsitalot / Uusi rakentamisajattelu).
Kirjoitin sen yhdessä rakennusalan diplomi-insinööri Esko Enkovaaran kanssa (ohjelmistoyritys Tocoman). Ehdotuksemme koski viittä asuinkerrostaloa, yhteensä 108 asuntoa.

Enkovaara kirjoitti kilpailun lähtökohdista ja tavoitteista näin:
Kilpailussa haetaan ratkaisuja uudenlaiseen rakennustapaan, jossa pitkälle vietyyn teolliseen rakentamiseen kytketään käyttäjän ja ympäristön lähtökohdat huomioon ottava näkökulma. Dessaun kaupunkiin liittyy voimakkaasti Bauhaus-henki, jonka tavoitteena oli kytkeä moderniin muotoiluun liittyvä inhimillinen teollinen rakennustapa toteuttamiseen. Rakentamisessa yleensä teollinen tuotanto vääristyi 1960- ja 70 luvuilla puhtaasti ja vain tuotannon näkökulmasta tapahtuvaksi, määrällisiä tavoitteita korostavaksi toiminnaksi. Suunnittelu tapahtui irrallisena ympäristöstä ja käyttäjästä. Tämä näkyy esimerkiksi tänään Dessaun kaupunkikuvassa ikävällä tavalla. Suomessa teollisuuden kehitys on kulkenut viimeisten vuosien aikana voimakkaasti kohti asiakkaan/käyttäjän ja ympäristön tarpeista lähtevää tuotantotapaa. Nämä lähtökohdat heijastuvat koko tuotantoprosessiin, ja tämä edellyttää oleellisia muutoksia rakennukseen tuotteena sekä suunnittelu- että toteutusprosessiin.
Uudenlainen rakentamisajattelu (der neue Baugedanke) syntyi siis pitkälle kehitetyn teollisen rakennustavan yhdistämisestä asukas- ja ympäristöystävälliseen toteutukseen.
Ehdotuksemme pohjalta syntyi sitova rakentamistarjous, jonka laati SBS:n toimitusjohtaja Allan Savola.
Muodonannoltaan ja tekniikaltaan innostava ehdotus
Yhteensä reilun 10 000 kerrosalaneliömetrin suuruisen hankkeen toteutus jaettiin parhaiten menestyneiden kesken – kuten ohjelmassa luvattiin. Tanskalainen Saxo sai yhden tontin samoin kuin hampurilaisen Peter Stürzebecherin toimisto.
Me saimme toteuttaaksemme puolet hankkeesta eli reilut 5 000 kerrosneliömetriä. Yhteensä 3 tonttia ja 31 + 38 asuntoa. Saimme käyttöömme myös 80 000 DM:n tutkimus- ja kehitystyötuen.


Palkintolautakunnan arvio ehdotuksestamme oli kiittävä, vaikka se samalla pohtikin teräksen ja mineraalivillan ympäristöystävällisyyttä. Arvion loppulause kuului näin:
Huolimatta ehdotetun teollisen rakentamisen todella kokeellisesta otteesta ehdotus luo harmonisen yhteyden olemassa olevaan vanhaan rakennuskantaan ja tarjoaa näin yleisimminkin käytettävän mallin vanhan rakennuskannan aukkojen täyttämiseen.
Sanomalehti Mitteldeutsche Zeitung kirjoitti 17.7.1993 myönteisesti koko kilpailusta – ja meidän työstämme näin:
Muodonannoltaan ja tekniikaltaan innostavimman ehdotuksen tarjoaa suomalainen Sollan-ryhmä…… asuntojen pohjapiirrosten suunnittelussa ovat suomalaiset aivan uudella tavalla avoimia, mitä ei näe yhdenkään toisen ryhmän ehdotuksissa.
Suunnittelukilpailun tulos mainittiin myös Helsingin Sanomissa: Dessauta jälleenrakennetaan suomalaisin suunnitelmin 20.7.1993.
Meille oli alunperin osoitettu kolme tonttia, mutta niistä toteutui lopulta kaksi. Asuintalot sijaitsevat osoitteissa Angerstrasse 9-11 (21 asuntoa), Reinickestrasse 29 / Böhmische Strasse 37 (10 asuntoa). Asuinneliöitä oli yhteensä noin 2000.
Talot ovat kolmikerroksiset, kellarikerroksella ja kattokerroksen asunnoilla.
Sovitus vanhoille tonteille johti kaksiosaiseen rakenteeseen, jonka keskellä on portaikko, johon puolestaan yhdistyy suuri asennuskuilu. Kuilu mahdollisti pohjapiirrosten vapaan soveltamisen sijainnin ja koon suhteen sekä märkätilojen (kylpyhuoneet ja osin keittiöt) joustavan sijoittamisen. Tämä ratkaisu myös helpotti käyttäjien osallistamista.
Angerstrasse 9-11:n talo esitellään melko tuoreessa opinnäytetyössä teräsrakentamisesta (Aalto-yliopisto 2022).
Tässä näkyy pohjapiirros Reinickerstrassen talon yhdestä kerroksesta:

Tietokoneavusteisen suunnittelun tienraivausta
ExWoSt-hankkeen ehtona oli tietokoneavusteinen suunnittelu. Rakentamisen tietomallinnuksen pioneeri Arto Kiviniemen suosituksesta onnistuin saamaan työryhmäämme Jiri Hietasen, joka tuolloin oli vielä arkkitehtiopiskelija. Hän oli tehnyt alemman tutkintonsa Saksan Aachenissa. Jiri vastasi hankkeemme tietotekniikkaan liittyvästä kehitystyöstä.
Saimme Saksan tutkimusrahoituksen lisäksi taloudellista tukea myös Suomen TEKESiltä.
Asuintalojen tulevilla asukkailla tuli olla mahdollisimman paljon vaikutusvaltaa asuntonsa ratkaisuun. Tätä varten Jiri Hietanen kirjoitti ensimmäisen asukasosallistumisen mahdollistavan tietokoneohjelman “ToCoMan Nutzerbetreuung” (suom. käyttäjätuki). Se oli samalla ensimmäisiä koko rakennusalan Windows-ohjelmia. Hankeessa sen toimivuutta työkaluna testattiin käytännössä.

Kohde toteutettiin Saksan valtion tukemana sosiaalisena asuntorakentamisena. Saksalaisten tätä koskevat normit ja säädökset ovat merkittävästi suomalaisia mutkikkaammat. Ne edellyttävät jo alkuvaiheessa hyvin tarkkoja pinta-ala- ja muita laskelmia.
Meillä olikin vaikeuksia saada rakennuslupahakemuksemme hyväksytettyä. Laskelmistamme löytyi aina vain virheitä vähintään desimaalipilkun takaisen toisen luvun kohdalla.
Selvisimme näistä vasta Jiri Hietasen vuonna 1994 kirjoittaman Flächendata-ohjelman avulla. Siihen syötettiin normit ja säädökset sekä rakennuksen suunnitelmat. Näistä lähtötiedoista tulostettiin tarvittavat taulukot lukuineen sekä pinta-aloja osoittavat erillislehdet. Näin hakemuksemme hyväksyttiin heti ensimmäisellä kerralla!
Valitettavasti näille ohjelmille ei syntynyt silloin vielä kysyntää eikä niiden edelleen kehittäminen jatkunut hyvin onnistuneista testituloksista huolimatta.

Kahden asuinkerrostalon rakennuslupa saatiin 30.6.1994. Peruskiven muuraus tapahtui syyskuussa, yhtä aikaa osoitteille Angerstrasse 9-11, Reinickestrasse 29 ja Angerstrasse 12-16. Jälkimmäinen oli Saxon kohde, joka ei ilmeisesti toteutunut, syynä berliiniläisen urakoitsija Norconin konkurssi.
Huhtikuussa 1995 juhlittiin harjannostajaisia ja katolle nostettiin perinteinen havukruunu eli Richtkrone. Juhla oli Angerstrassen ja Reinickestrassen kohteillemme yhteinen.
Alla on kuvia juhlallisuuksista. Ylimmässä kuvassa muurataan peruskiveä – saksaksi juhlan nimi on Erster Spatenstich.
Ylimmän ja alimman kuvan parrakas mies on Bauhausin silloinen johtaja Rolf Kuhn.




Angerstrassen ja Reinickestrassen kerrostalot valmistuivat noin vuodessa. Ensimmäiset asukkaat muuttivat sisään elo-lokakuussa 1995.
Vietin Dessaussa suunnittelun ja rakentamisen aikana kuukausia ja pääsin myös Sachsen-Anhaltin osavaltion Arkkitehtikammarin jäseneksi.




Osa hankkeessamme mukana olleista on jo mainittu, tässä loputkin:
SBS: Suunnittelusta vastasi Per Terje, tuotannosta Pasi Lappalainen ja projektista Seppo Saarinen.
Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto E. Paloheimo – M. Ollila & co / Matti Ollila ja Pekka Matomäki.
LVI: Climaconsult Oy / Juha Gabrielsson ja Pekka Saaristo.
Sähkö: Konsulttitoimisto J.W. Majurinen / Joel Majurinen ja Merja Lapila.
Asukasosallistuminen ja kustannus- sekä digitaalinen ohjelmointi ja laskenta: Tocoman Oy / Esko Enkovaara ja Jiri Hietanen.
Konsultointi, uudiskohteiden suunnittelu ja asukassuunnittelujärjestelmän kehittäminen: Veikko Saarnio.
Puutarha-arkkitehti: Pentti Peurasuo.




Satavuotiaan naapuritalon saneeraus
Syksyllä 1995 ExWoSt-työt poikivat jatkotilauksen. Sain tehtäväkseni suunnitella Angerstrassen uudiskohteen vieressä olevan rapistuneen kerrostalon saneerauksen ja modernisoinnin.
Lähes satavuotias yksiportainen talo osoitteessa Angerstrasse 11a oli seissyt tyhjillään ainakin vuosikymmenen. Työn tilaajana oli Dessaun kaupunki.
Alla kuvissa näkyy Angerstrasse 11a:n työmaan vaiheita. Ensimmäisessä kuvassa on taustalla Reinickestrassen kohde, jossa jo asuttiin:




Angerstrassen kohde sai osavaltion palkinnon
Vuoden 1995 lopulla sain iloisen uutisen: Angerstrasse 9-11:n kohde sai Sachsen-Anhaltin osavaltion arkkitehtuurin valtionpalkinnon. Se myönnettiin toimistolleni ja tilaaja DWG:lle (Dessauer Wohnungsbaugesellschaft).
Arkkitehtuurin palkintoja jaettiin yhteensä 14 kuudessa kategoriassa. Angerstrassen talo sai ainoana palkinnon luokassa Uudisrakennukset: asuinrakentaminen.
Palkintolautakunta perusteli näin:
Asuntorakentamisen ExWoSt-kehitystyönä toteutettu asuinrakennus osoitteessa Angerstrasse 9-11, Dessau-Nord valitaan, koska se reagoi ja sopeutuu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen yksinkertaisen luonnollisella modernilla tavalla ja näin antaa erityisen hyvän mallin kaupunkirakenteen täydentämiselle ja uudistamiselle.
Angerstrasse 9-11:n asuintalon esittelyn saksaksi voi lukea Sachsen-Anhaltin osavaltion arkkitehtikammarin sivuilta.


Yllä on lehtiotsikko palkintojen jaosta: ”Kultajyvät poimittu akanoista – Sachsen-Anhaltin arkkitehtuuripalkinto jaettiin Magdeburgissa: Omintakeisuus palkittiin, osallistujia 73 toimistosta” (Mitteldeutsche Zeitung 15.12.95).
Miljöö 2000 -hankkeen ratkaisuja vietiin käytäntöön
Palaan vielä ExWoSt-kohteittemme keskeisiin uuden teollisen rakentamisen ratkaisuihin. Niitä oli kaksi:
- Teknisesti muuntelukelpoinen ja joustava rakennustekniikka, jonka ansiosta
- moderni rakennus istuu saumattomasti vanhaan miljööseen
- sisätilaratkaisut ovat joustavia ja koko rakennus muuntojoustava
- tuotantotapa säästää energiaa ja rakennusjätteitä.
2. Asukkaan lähtökohdat huomioon ottava suunnittelu- ja tuotantoprosessi
Nämä samat ratkaisut olivat olleet esillä jo pari vuotta aiemmin, Miljöö 2000 -teknologiakilpailussa, jonka kohdealueena oli entinen Helsingin Herttoniemen öljysatama-alue. Olen kirjoittanut Miljöö 2000:sta oman artikkelin.
ExWoSt-hankkeessa näitä ratkaisuja voitiin ensi kertaa toteuttaa käytännössä – tosin vain rakennusten, ei yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta.
Jotkut ratkaisumme jäivät myös toteutumatta, koska rahoitus ja sääntely olivat jäykkiä. Esimerkiksi asukkaiden aito osallistuminen suunnitteluun toteutui lopulta alle 10 asunnossa. Rannalle jäivät myös jotkut käytännön ehdotuksemme, kuten esivalmistetut teräsportaat tai pihojen hyötypuutarhat.
Alla näkyy porrasratkaisumme pienoismalli. Portaat olisi toimitettu työmaalle kokoontaitettuina.


Dessaun kohteemme synnyttivät uusia menetelmiä ja käytäntöjä, kuten tietokoneavusteiset teollista esivalmistusta hyödyntävät suunnittelu- ja toteutusmallit sekä tietokoneavusteinen asukkaita osallistava asuntosuunnittelu.
Sanomalehti Mitteldeutsche Zeitung otsikoi juttunsa Angerstrassen peruskiven muurauksesta: ”Sosiaalisen asuntorakentamisen tiennäyttäjä”.
Esittelin Dessaun oppejamme myöhemmin muualla Saksassa, muun muassa Leipzigissa. Valitettavasti tätä uutta ajattelua ei 1990-luvun puolivälin jälkeen kuitenkaan otettu laajemmin käyttöön.
Vaikuttaakin siltä, että tämä hanke oli Miljöö 2000:n tavoin hieman aikaansa edellä.
Tässä vielä Teräsrakenne-lehden numeroon 4/95 kirjoittamani esittely hankkeesta:
